Presidenttipeli ja työmarkkinakysymykset

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili

Meneillään olevat presidentinvaalit ovat nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa erityisen tärkeät: tasavallan presidentti on perustuslaillisesti nimenomaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

Presidentin muita valtaoikeuksia on kavennettu vuosikymmenien aikana, mutta yleisesti aina puhutaan presidentti-instituutiosta ”arvojohtajana” tai ”tasavallan unilukkarina”. Ajattelemme, että presidentti on päivänpolitiikan ulko- ja yläpuolella ja puuttuu asioihin vain äärimmäisen harkitusti tai vakavassa tilanteessa. Uusitun perustuslain jälkeen istuvat presidentit ovat näin pitkälti toimineetkin.

Vaalitaistelun loppusuoralla ehdokkaiden kampanjat ovat ottaneet lisäkierroksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on muuten varsin yhtenäiset näkemykset, joten eroja ehdokkaiden välillä pyritään nostamaan muilla asioilla. Siksi myös esimerkiksi työmarkkinakysymykset ovat nousseet keskusteluun. Se on luonnollisesti myös taktiikkaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on muuten varsin yhtenäiset näkemykset, joten eroja ehdokkaiden välillä pyritään nostamaan muilla asioilla.

Muutamat ehdokkaat vähättelevät työmarkkinakysymyksiä vedoten siihen, etteivät ne ole presidentin toimivallassa vaan ovat työmarkkinaosapuolten asioita. Tämä onkin totta. Toinen tapa tarkastella asiaa on kuitenkin arvojohtajuus ja työmarkkinapoliittisen paradigman muutos. Istuva hallitus pyrkii viemään työmarkkinakysymyksiä pois osapuolilta ilman neuvotteluja ja viemään valtaa asioista poliittisen päätöksenteon piiriin. Yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin ja asioiden vahvaan polarisoitumiseen puoluepolitiikassa nämä kaikki ovat aito haaste yhteiskuntarauhallemme. Ja jos turvallisuuspolitiikkaa lainkaan ymmärtää, yhteiskuntarauha on näin pienelle maalle ehdoton edellytys mahdollisista suuremmista kriiseistä selviytymiseen.

Suomen sopimusjärjestelmä on ollut monelle muulle maalle esimerkki vakaasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Monet asiat, kuten oikeus järjestäytymiseen tai työtaistelutoimenpiteisiin perustuvat myös kansainvälisiin sopimuksiin. Mielestäni on perusteltua kuulla, mitä tuleva presidenttimme mahdollisesti näistä kommentoisi kansainvälisilläkin foorumeilla. Kysymyksiä nimittäin saattaa tulla.

Yhtä kaikki, meillä on näissä vaaleissa erinomaisia ehdokkaita, huonosti ei käy missään tapauksessa. Tärkeintä on äänestää. Presidenttimme on tulevina vuosina paljon vartijana ja hän tarvitsee siihen vahvan mandaatin kansalaisilta. Meiltä.

Ennakkoäänestys Suomen tasavallan presidentin valitsemiseksi on alkanut ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Ennakkoäänestää voi ennakkoäänestyspisteissä ympäri maan 23.1. asti. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, presidentinvaalissa järjestetään toinen kierros. Mahdollinen toinen vaalipäivä on 11. helmikuuta.

Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue