Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Kirjoittaja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili

Ihmiset ovat usein varsin avoimia juttelemaan tavanomaisista fyysisistä vaivoista työkavereiden kesken. Kenelläpä ei olisi ollut töissä niskat jumissa, selkää kolottanut tai särkenyt päätä. Vaivoista ja kolotuksista puhuminen on meille tyypillistä small talkia ja kuulumisten vaihtoa. Työkaverit tietävät kuka kärsiin migreenistä, kenellä on gluteeniton ruokavalio tai sitkeä tenniskyynärpää. Mielen hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin vain harvoin.

Tilastot kertovat mielenterveyden häiriöiden olevan varsin yleisiä. Siitä huolimatta oman mielen tilanteesta puhumisen ympärillä häilyy sitkeä pelko leimautumisesta tai arvostelluksi joutumisesta. Harvalla tätä pelkoa on fyysisistä vaivoistaan jutustellessa.

Oman mielen tilanteesta puhumisen ympärillä häilyy sitkeä pelko leimautumisesta tai arvostelluksi joutumisesta.

Työelämä ja meitä ympäröivä maailma muuttuvat vauhdilla ja yhä useammalla on vaikeuksia pysyä muutoksessa mukana. Työelämään lähivuosina tulevat nuoret ovat opiskelleet varsin poikkeuksellisissa oloissa ja tiedossa on, että poikkeusolot ovat vaikuttaneet heidän jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa.

Nuoret myös suhtautuvat mielenterveys kysymyksiin edellisiä sukupolvia avoimemmin ja odottavat työelämältä enemmän tukea mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Työn pito- ja vetovoimatekijöitä pohdittaessa tämä on näkökulma, jota työnantajan ei ole syytä unohtaa.

Erilaiset toimintaohjelmat, työhyvinvointipäivät ja -kartoitukset ovat toimivia työkaluja, kunhan niiden vaikuttavuudesta pidetään huolta. Lisäksi kattavien työterveyshuollon mielenterveyspalveluiden tarjoaminen on hyvä signaali työnantajan sitoutumisesta mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Työterveyshuollon ja työnantajien tarjoamasta tuesta ja työkaluista ei kuitenkaan ole suurta hyötyä, jos niitä ei osata, kehdata tai uskalleta käyttää. Tärkeää olisi luoda kulttuuria, jolla purettaisiin stigmoja ja stereotypioita, joita mielenterveysasioiden ympärillä edelleen sitkeästi on.

Kun työnantaja on aidosti sitoutunut luomaan mielen hyvinvointia tukevaa kulttuuria, on työntekijöiden helpompi luottaa saavansa tukea, kun tuelle tarvetta tulee.

Kun työnantaja on aidosti sitoutunut luomaan mielen hyvinvointia tukevaa kulttuuria, on työntekijöiden helpompi luottaa saavansa tukea, kun tuelle tarvetta tulee. Tieto mielipositiivisesta kulttuurista ja kattavista työterveyshuollon palveluista vähentää jo itsessään kuormitusta ja luo ilmapiiriä, jossa ei tarvitse pärjätä yksin.  

Työelämän mielenterveyskeskustelu keskittyy usein ennaltaehkäisyyn ja työhön paluun tukemiseen. Näillä molemmilla on toki arvonsa. Samalla kuitenkin luokitellaan ihmiset joko terveiksi tai sairaiksi ja unohdetaan, että lukuisilla työelämässä täysipainoisesti mukana olevilla on haasteita esimerkiksi jaksamisen tai ahdistuneisuuden kanssa. Harvalla meistä mieli on läpi elämän sata prosenttisen terve – aivan kuten ei ole ruumiskaan.

Meillä jokaisella on mielenterveys, joka ansaitsee tulla huomatuksi ja huolletuksi.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue