Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin kuten lääkehoitoon, missä on ilmennyt nyt vakavia ongelmia.

Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 % kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole em. ammattihenkilöitä eivätkä osallistu lääkehoitoon. Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa. Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. 

– Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.

– Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.

Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla.

– Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen.

Rytkösen mukaan työnantajien jatkuva valitus mm. vanhuspalveluiden mitoituksesta, hoitajapulasta ja hoiva-avustajien tarpeesta on ristiriitaista ja saanut outoja sävyjä.

– Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25.1.2023 pari keskeistä työantajan edustajaa käytti todella halventavaa puheenvuoroja sote-alan työstä. Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, hän kysyy.

Rytkönen suosittelee, että työnantajat kokeilisivat mollaamisen sijaan maksaa kunnollista palkkaa ja parantaa työoloja.

– Jos se vetovoimakin siitä kohenisi ja hoitajapula helpottaisi.

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, erityisavustajan kautta puh 0400 540 005
Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco, puh 040 821 5057

Ajankohtaista

22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue
19.2.2024

Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
19.2.2024

Lausunto yliopistojen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
16.2.2024

Medianomi Miro Friman vahvistaa STTK:n viestinnän tiimiä

Lue
16.2.2024

Kansainvälisenä naistenpäivänä keskustellaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue