Tiedän, arvaan, ennustan – seuraavan hallituskokoonpanon

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Eduskuntavaaleihin on aikaa noin neljä kuukautta. Ylen viimeisimmässä gallupissa kokoomus jatkoi johdossa (23,9 %), SDP oli toisena (18,2 %) ja perussuomalaiset kolmantena (16,7 %). Nämä puolueet muodostavat tällä hetkellä kolmen suuren puolueen joukon.

Seuraavassa eli keskisuurten puolueiden joukossa keskustan kannatus oli 10,9 prosenttia, vihreiden 10,1 ja vasemmistoliiton 8,5. Kolmannen ryhmän muodostavat pienet puolueet, joista RKP:n kannatus oli 5 prosenttia, kristillisdemokraattien 3 ja Liike Nytin 1,7. Muiden pienten puolueiden kannatus oli yhteensä 2 prosenttia.

Eri gallupien perusteella hallituksen muodostaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Suomen monipuoluejärjestelmässä hallituksessa on oltava vähintään kolme puoluetta, jotta hallituksella olisi riittävä enemmistö eduskuntapaikoista. Yleensä hallituksissa on ollut 3 – 5 puoluetta. Hallitusta muodostettaessa puolueet joutuvat neuvottelemaan hallitusohjelman sisällöstä hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista.

Eri gallupien perusteella hallituksen muodostaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä.

Millainen hallitus olisi todennäköinen, jos nykyiset gallupit toteutuisivat seuraavissa eduskuntavaaleissa? Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu neljää erilaista vaihtoehtoa, joilla on mahdollista saada aikaan enemmistö eduskuntapaikoista ja muodostettua hallitus. Puolueiden eduskuntapaikkamäärät on arvioitu nykyisten gallupien kannatusprosenttien perusteella.

eduskuntavaalit 2023

Nykyinen punavihreähallitus on kansalaisten keskuudessa erittäin suosittu. Sen jatko vaatisi kuitenkin hallituspuolueiden kannatuksen nousua nykyisestä. SDP:n tulisi nousta suurimmaksi puolueeksi ja keskustan kannatuksen pitäisi nousta nykyisestä. Tällä hetkellä suosion noususta ei ole merkkejä, koska yleensä hallitusvastuu syö siinä mukana olevien puolueiden kannatusta. Viimeaikaiset kokemukset hallitustyöskentelyn vaikeuksista eivät myöskään puolla sitä, että nykyhallituspohjalla olisi mahdollista jatkaa. Tämän hallituksen jatkaminen ei siis näytä tällä hetkellä kovin todennäköiseltä.

Entäpä porvarihallitus, jossa olisivat mukana kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit? Tämän hallitusvaihtoehdon ratkaisee keskusta, joka tuskin nykyisellä kannatuksella olisi menossa hallitukseen. Vaalit tosin ovat vielä käymättä, ja kannatuksissa voi tapahtua muutoksia, joten täysin poissuljettu tämä mahdollisuus ei ole. Hallitusohjelmasta tällä pohjalla olisi todennäköisesti mahdollista päästä sopuun kohtuullisen nopeasti.

Kuinka sitten kävisi sinivihreä hallitus, joka koostuisi kokoomuksesta, keskustasta, vihreistä ja RKP:sta? Tämänkin hallituspohjan todennäköisyys on melko pieni juuri keskustan kannatuksen laskun takia. Ei ole myöskään kovin todennäköistä, että vihreät ja keskusta olisivat samassa hallituksessa vaalien jälkeen, kun katsoo tämän hallituskauden erimielisyyksiä. Kaikesta huolimatta tämä pohja on mahdollinen, mutta ei todennäköinen.

Olisiko mahdollista muodostaa kokoomuksen ja SDP:n yhteistyön varaan rakentuva sinipunahallitus? Siinä voisivat olla mukana myös vihreät ja RKP. Tämä hallituspohja näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, vaikka sen ohjelmasta sopiminen ei olisi helppoa. Nykyiset kriisiajat kuitenkin lisäävät puolueiden vastuullisuutta, ja sinipunahallitus pystyisi johtamaan maata. Tämä hallituspohja saattaa sitä paitsi olla lähes ainoa mahdollinen, jos keskusta päättää jäädä oppositioon.

Monet yhteiskunnan haasteet eivät voi jäädä odottamaan, eikä Suomeen tarvita enää poliittista kriisiä muiden kriisien lisäksi.

Hallituksen muodostaminen ei siis näytä helpolta tälläkään kertaa. Maahan tarvitaan kuitenkin toimintakykyinen hallitus mahdollisimman nopeasti vaalien jälkeen. Monet yhteiskunnan haasteet eivät voi jäädä odottamaan, eikä Suomeen tarvita enää poliittista kriisiä muiden kriisien lisäksi.

Meidän kansalaisten tehtävä on käydä äänestämässä, vain siten voimme vaikuttaa tulevan politiikan sisältöön. Vaalien jälkeen sitten nähdään, millainen eduskunta ja hallitus lopulta hoitavat asioitamme seuraavat neljä vuotta.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

#eduskuntavaalit

Blogi

Hallitusohjelma­neuvotteluihin harmaan sävyjä

Taina Vallander | 6.4.2023

Vaaleissa osa äänestäjistä hakee muutosta, osa haluaa säilyttää jo tehdyn muutoksen. Varmaa on se, että yksikään äänestäjä ei... Lue lisää

Uutinen

Uuteen eduskuntaan valittiin useita STTK:laisten liittojen jäseniä

| 5.4.2023

Eduskuntavaaleissa oli ehdolla useita STTK:laisten liittojen jäseniä. Moni heistä tuli myös valituksi uuteen eduskuntaan. STTK onnittelee valituksi tulleita... Lue lisää

Tiedote

STTK:n hallitus: Uuden hallituksen kehitettävä työelämää yhteistyöllä

Antti Palola | 3.4.2023

Eduskuntavaalien jännitysnäytelmä on ohi ja vaalitulos selvillä. Äänestysprosentti laski viime eduskuntavaaleista, ja lähes kolmannes jätti jälleen äänensä käyttämättä.─... Lue lisää

Ajankohtaista

15.10.2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttaminen – HE luonnos

Lue
15.10.2024

STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä

Lue
11.10.2024

Valtioneuvoston asetus teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen

Lue
11.10.2024

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027

Lue
11.10.2024

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportti

Lue
10.10.2024

Työhyvinvointimittarit osoittavat alaspäin

Lue
9.10.2024

Tehy: Attendon muutosneuvotteluiden takana hallituksen vastuuttomat päätökset ikäihmisten hoivasta – ”Emme hyväksy säästöjen hakemista iäkkäiden hoidosta ja hoitajien selkänahasta”

Lue
8.10.2024

Työeläkemaksut vuonna 2025

Lue