Tiedän, arvaan, ennustan – seuraavan hallituskokoonpanon

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Eduskuntavaaleihin on aikaa noin neljä kuukautta. Ylen viimeisimmässä gallupissa kokoomus jatkoi johdossa (23,9 %), SDP oli toisena (18,2 %) ja perussuomalaiset kolmantena (16,7 %). Nämä puolueet muodostavat tällä hetkellä kolmen suuren puolueen joukon.

Seuraavassa eli keskisuurten puolueiden joukossa keskustan kannatus oli 10,9 prosenttia, vihreiden 10,1 ja vasemmistoliiton 8,5. Kolmannen ryhmän muodostavat pienet puolueet, joista RKP:n kannatus oli 5 prosenttia, kristillisdemokraattien 3 ja Liike Nytin 1,7. Muiden pienten puolueiden kannatus oli yhteensä 2 prosenttia.

Eri gallupien perusteella hallituksen muodostaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Suomen monipuoluejärjestelmässä hallituksessa on oltava vähintään kolme puoluetta, jotta hallituksella olisi riittävä enemmistö eduskuntapaikoista. Yleensä hallituksissa on ollut 3 – 5 puoluetta. Hallitusta muodostettaessa puolueet joutuvat neuvottelemaan hallitusohjelman sisällöstä hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista.

Eri gallupien perusteella hallituksen muodostaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä.

Millainen hallitus olisi todennäköinen, jos nykyiset gallupit toteutuisivat seuraavissa eduskuntavaaleissa? Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu neljää erilaista vaihtoehtoa, joilla on mahdollista saada aikaan enemmistö eduskuntapaikoista ja muodostettua hallitus. Puolueiden eduskuntapaikkamäärät on arvioitu nykyisten gallupien kannatusprosenttien perusteella.

eduskuntavaalit 2023

Nykyinen punavihreähallitus on kansalaisten keskuudessa erittäin suosittu. Sen jatko vaatisi kuitenkin hallituspuolueiden kannatuksen nousua nykyisestä. SDP:n tulisi nousta suurimmaksi puolueeksi ja keskustan kannatuksen pitäisi nousta nykyisestä. Tällä hetkellä suosion noususta ei ole merkkejä, koska yleensä hallitusvastuu syö siinä mukana olevien puolueiden kannatusta. Viimeaikaiset kokemukset hallitustyöskentelyn vaikeuksista eivät myöskään puolla sitä, että nykyhallituspohjalla olisi mahdollista jatkaa. Tämän hallituksen jatkaminen ei siis näytä tällä hetkellä kovin todennäköiseltä.

Entäpä porvarihallitus, jossa olisivat mukana kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit? Tämän hallitusvaihtoehdon ratkaisee keskusta, joka tuskin nykyisellä kannatuksella olisi menossa hallitukseen. Vaalit tosin ovat vielä käymättä, ja kannatuksissa voi tapahtua muutoksia, joten täysin poissuljettu tämä mahdollisuus ei ole. Hallitusohjelmasta tällä pohjalla olisi todennäköisesti mahdollista päästä sopuun kohtuullisen nopeasti.

Kuinka sitten kävisi sinivihreä hallitus, joka koostuisi kokoomuksesta, keskustasta, vihreistä ja RKP:sta? Tämänkin hallituspohjan todennäköisyys on melko pieni juuri keskustan kannatuksen laskun takia. Ei ole myöskään kovin todennäköistä, että vihreät ja keskusta olisivat samassa hallituksessa vaalien jälkeen, kun katsoo tämän hallituskauden erimielisyyksiä. Kaikesta huolimatta tämä pohja on mahdollinen, mutta ei todennäköinen.

Olisiko mahdollista muodostaa kokoomuksen ja SDP:n yhteistyön varaan rakentuva sinipunahallitus? Siinä voisivat olla mukana myös vihreät ja RKP. Tämä hallituspohja näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, vaikka sen ohjelmasta sopiminen ei olisi helppoa. Nykyiset kriisiajat kuitenkin lisäävät puolueiden vastuullisuutta, ja sinipunahallitus pystyisi johtamaan maata. Tämä hallituspohja saattaa sitä paitsi olla lähes ainoa mahdollinen, jos keskusta päättää jäädä oppositioon.

Monet yhteiskunnan haasteet eivät voi jäädä odottamaan, eikä Suomeen tarvita enää poliittista kriisiä muiden kriisien lisäksi.

Hallituksen muodostaminen ei siis näytä helpolta tälläkään kertaa. Maahan tarvitaan kuitenkin toimintakykyinen hallitus mahdollisimman nopeasti vaalien jälkeen. Monet yhteiskunnan haasteet eivät voi jäädä odottamaan, eikä Suomeen tarvita enää poliittista kriisiä muiden kriisien lisäksi.

Meidän kansalaisten tehtävä on käydä äänestämässä, vain siten voimme vaikuttaa tulevan politiikan sisältöön. Vaalien jälkeen sitten nähdään, millainen eduskunta ja hallitus lopulta hoitavat asioitamme seuraavat neljä vuotta.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

#eduskuntavaalit

Blogi

Sä oot kolmekymppinen – onnea Allianssi! 

Markus Wright | 4.11.2022

Allianssi Ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien kertyessä nuorisotyön merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi. Nuoria on koeteltu... Lue lisää

Blogi

Eduskuntavaaleissa tarvitaan työn ääntä

Antti Palola | 13.10.2022

Geopoliittinen tilanne lähialueellamme on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi tulehtunut ja elämme myös Suomessa epävarmoja aikoja. Näkymä lähitulevaisuuteen... Lue lisää

Blogi

’’Riittää kun yrität parhaasi’’ – huono neuvo työelämässä

Katariina Sahlberg | 10.10.2022

’’Riittää kun yrität parhaasi’’ on neuvo, joka annetaan usein työssä ahdistuneelle tai uupuneelle. Neuvolla on yleensä hyvä tarkoitusperä... Lue lisää

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue