Avainasemassa järjestäytymisasteen kasvattaminen

STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroosin puhe edustajistolle

Kristiina Lindroos

Hyvät edustajiston jäsenet, hallitus ja muut läsnäolijat, kiitän lämpimästi luottamuksesta ja odotan innolla yhteistyötämme alkavalla edustajistokaudella. 

Koronan takia emme pääse aloittamaan edustajistokauttamme yhdessä. Toivon, että keväällä tilanne on parempi ja voimme tavata toisemme läsnäolokokouksessa.  

Ymmärtääkseni pandemiat kestävät maapallolla 3-5 vuotta. Siksi itse toivoisin, että lisärajoitusten sijaan löydettäisiin tapa elää terveysturvallisesti koronan kanssa niin kauan, kunnes se saadaan hävitettyä. 

Koronan lisäksi olemme keskellä vaikeaa neuvottelukierrosta, jossa sopimusalojen tilanne vaihtelee suuresti.  

Yksityisen sektorin työnantajapuolella pyritään viemään työehdoista sopimista yhä enemmän työpaikoille ja jopa yksittäisten työnantajien ja työntekijöiden välillä sovittavaksi.  

Työnantajien strategiana näyttää olevan halu siirtää toimihenkilöiden työehdoista sopiminen vuosikymmeniä sitten vallinneeseen tilanteeseen, jossa työehdot määräytyivät käytännössä työnantajien yksipuolisin päätöksin. Karkeimmillaanhan tämä näyttäytyy tällä hetkellä UPM:ssä, jossa toimihenkilöiden kanssa ei haluta tehdä työehtosopimusta lainkaan. 

Yksilötasolla työsuhteen heikompi osapuoli – työntekijä – on hankalassa asemassa työehdoista neuvoteltaessa.

Yksilötasolla työsuhteen heikompi osapuoli – työntekijä – on hankalassa asemassa työehdoista neuvoteltaessa. Liittotason työehtosopimuksilla ja paikallisella sopimisellakin on pyritty tuomaan tasapainoa tähän epätasa-arvoiseen asetelmaan. Nyt työnantajapuoli pyrkii tasapainottavista säännöistä eroon.   

Miten käy työntekijöiden tasapuolisen kohtelun, jos työnantajien tavoite yksilötasolle viedystä työsuhteen ehtojen neuvottelusta toteutuu? Pärjäävätkö tulevissa neuvotteluissa vain kaikkein rohkeimmat ja kovaäänisimmät? 

Työnantajapuolen tekemien yksipuolisten sopimusrakennetta koskevien muutosten lisäksi sopimuksia koordinoidaan tiukasti. Voi kysyä, miten paikallista sopiminen tosiasiassa on.  

Työelämä muuttuu ja meidän on kehitettävä työehtosopimustemme sisältöjä.

Työelämä muuttuu ja meidän on kehitettävä työehtosopimustemme sisältöjä.  Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä osapuolten välillä – ei yksipuolisia toimia, joilla pyritään heikentämään toisen osapuolen asemaa neuvottelupöydässä. 

Sopimusjärjestelmä turvaa työntekijöiden vähimmäistyöehtoja ja ansioiden kehittymistä. Neuvottelukierroksen jälkeen on tarpeen arvioida sen toimivuutta. Yhä nopeammin muuttuva työelämä tarvitsee vastapainokseen työehtoja turvaavan ja vakautta luovan sopimusjärjestelmän.  

Tämän neuvottelukierroksen onnistuminen on erityisen tärkeää palkansaajille. Tässä kokeillaan rajoja – mihin me taivumme? Minkälaisia neuvottelukierrokset ovat jatkossa, jos emme onnistu tällä kierroksella? 

Suurena uhkana on, että työehtojen heikentämisvaatimukset valuvat yhä useammille sopimusaloille.  

Avainasemassa tulevaisuuden työssä on järjestäytymisasteen kasvattaminen, koska korkea järjestäytymisaste tukee sopimusjärjestelmää.  

Pelkästään tulipalojen sammuttaminen ei välttämättä riitä siihen, että toimihenkilöt jatkossa miettisivät järjestäytymistä ammattiliittoihin. 

Meidän on saatava nuoret järjestäytymään ja siksi otettava kantaa asioihin, jotka kiinnostavat nuoria. Näitä teemoja STTK on nostanut onnistuneesti keskusteluun, esimerkkeinä ilmastonmuutos ja yritysvastuu.  

Varmaa on, että mikäli palkansaajapuolen yhteistyötä ei saada vietyä uudelle konkreettisemmalle tasolle, sopimuksia on jatkossa vieläkin vaikeampi kehittää palkansaajien etujen mukaisesti. Tilanne on jo nyt tässä suhteessa valitettavan heikko. 

Myös julkisella sektorilla on tapahtunut tänä vuonna suuria muutoksia. 1.9. astui voimaan uusi sote-sopimus, jota sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön. Sopimus on maamme suurin alakohtainen työehtosopimus, jonka piirissä on noin 180 000 työntekijää. Sopimusrakennetta on kehitetty vastaamaan paremmin sote-sektorin tarpeita. Tässä mielessä tilanne poikkeaa yksityisellä sektorilla tapahtuneista muutoksista. 

Sote-alan haasteet liittyvätkin enemmän henkilöstön saatavuuteen ja työehtoihin. Miten turvaamme sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden jatkossa? Työehtojen ja työn organisoinnin tulee olla kokonaisuutena sellaisia, että ne houkuttavat hakeutumaan alalle. Opiskelupaikkojen lisääminen ei yksistään riitä. 

Työelämä muuttuu tällä hetkellä vauhdikkaasti ja meidän pitäisi pystyä olemaan muutoksessa mukana suojaamassa työntekijöiden asemaa. Tässä näen tärkeänä sen, että STTK toimii aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tukee jäsenliittojaan muutokseen vastaamisessa. STTK:n tulee edistää henkilöstöedustajien ja heidän varahenkilöidensä työsuhdeturvan vahvistamista lainsäädännöllä sekä myötämääräämis- ja tulkintaetuoikeuden siirtämistä työntekijöille. Nämä muutokset ovat avainasemassa, jos paikallista sopimista halutaan edistää. 

Toivotan teille kaikille antoisaa kokouspäivää.  

Kristiina Lindroos, STTK:n edustajiston puheenjohtaja 

Kuva: Lehtikuva

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue