Sisäilmaongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä hoitoalan työpaikoilla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kosteusvaurioituneista tiloista kärsivät työntekijöiden lisäksi asiakkaat ja potilaat. – Sisäilmaoireet on otettava tosissaan ja niitä on ennaltaehkäistävä ja hoidettava asianmukaisesti. Suomeen tarvitaan nopeasti sisäilmapoliklinikoita, joissa työntekijöinä on sisäilmahaitat tuntevia, osaavia terveydenhuollon ammattilaisia, SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen vaati sisäilmawebinaarissa 24. maaliskuuta.
Terveydenhuollon toimintaan, erityisesti sisäilmasta sairastuvien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan uutta otetta ja määrärahoja. Yksikään työntekijä ei saa joutua työskentelemään terveyttä haittaavassa työpaikassa. Jos sisäilmaoireilua käsitellään vain ympäristöherkkyytenä ja toiminnallisena häiriönä, se ei edistä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemistä ja hoitoa.
Työpaikkojen sisäilmaselvityksiä on tehtävä säännöllisesti ja työntekijöiden oireet tulee huomioida siten, ettei kenenkään tarvitse altistua terveyttä haittaavasti. Työterveyshuollon tekemissä terveydellisen merkityksen arvioinneissa on edelleen isoja puutteita ja vain pieni osa työpaikallaan sairastuneista lähetetään ammattitautitutkimuksiin.
Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa tapahtuneet sairastumiset ja oireet pitäisi tilastoida. On väärin, että sisäilma-altistuneilla joudutaan edelleen käyttämään diagnoosina ”masennus tai joku muu”, koska sisäilmadiagnoosilla ei saa Kelan sairauspäivärahaa. Käytännössä sisäilmasairastuneet eläköityvät depressiodiagnooseilla, mikä on sekundaarinen reaktio. Ennenaikainen eläke kustantaa koulutuksesta ja henkilön iästä riippuen 200 000 – 1 miljoona euroa.
Huonosta sisäilmasta aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Huomattava osa terveyteen liittyvistä kustannuksista päätyy yhteiskunnan maksettavaksi. Rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30 – 50 miljardia euroa. Julkisen korjausvelan umpeen kurominen on välttämätöntä sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Tarvitaan satsauksia uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin, jotta terveyttä ja työkykyä saadaan parannetuksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten, päiväkotien ja koulujen sekä muiden sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten kunnostaminen on koko kansanterveyden kannalta välttämätöntä. Kunnostamista pitää tukea nykyistä suuremmalla valtion tuella.
– Jos jatkamme nykyisellä tavalla, emme pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Kemppainen sanoo.
Webinaarin järjestivät kansanedustajien sisäilmaryhmä ja SuPer, Tehy, JUKO, SAK, STTK ja JHL.
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.Lisätietoja: SuPerin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen, 050 3647480