Paksun kissan päivä ja toimitusjohtajien ansiot

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Tänään (26.2.) vietetään Suomessa vuosittaista Fat Cat Daytä. Suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat tienasivat vuonna 2019 yhdessä päivässä sen, mikä palkansaajalla kesti 39 työpäivää.

Viime vuosina kyseinen suhdeluku on noussut nopeasti toimitusjohtajien hyväksi. Tällä kertaa suhdeluku tuli kuitenkin alaspäin. Mistä se kertoo?

Ei, koronavirus ei ole tähän syynä, sillä vuonna 2019 se ei vaikuttanut. Vuoden 2020 lukuja puolestaan ei ole vielä julkaistu, joten niitä ei voi vertailla. Oikea vastaus on, että vuodet 2017 ja 2018 olivat erityisen vahvoja talouskasvun vuosia, ainakin niitä edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Vuosi 2019 ei ollut aivan yhtä vahva.

Edellisinä vuosina Fat Cat Dayn suhdeluku – eli toimitusjohtajien ja palkansaajan välinen palkkakerroin – on kasvanut: 26 – 33 – 34 – 47 – 39.

Havainto siis on, että toimitusjohtajien ansiot saattavat jopa lähes kaksinkertaistua nopeaan tahtiin, jos maailmanlaajuinen nousukausi ”yllättää”. Samassa ajassa palkansaajien ansiot nousivat vain noin kymmenen prosenttia.

Onko yritysten menestys nousukaudella vain ylimmän johdon ansiota? Ei tietenkään. Silti ansiotason muutos viittaisi siihen suuntaan. Nousukauden hedelmistä ei Palkansaaja Virtanen pääse nauttimaan. Henkilöstörahastojen ja henkilöstön palkitsemisen käyttö on suhteellisen harvinaista. Ylimmällä johdolla on sen sijaan hyvin laajalti käytössä palkitsemisjärjestelmiä, ainakin pörssiyhtiöissä. Suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani olikin noin 1,93 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka heidän peruspalkkansa on tyypillisesti vain kymmeniä prosentteja tästä.

On kestämätöntä, jos yrityksen menestys tulkitaan vain ylimmän johdon ansioksi. Tai vastaavasti kansainvälinen noususuhdanne nostattaa automaattisesti johtajien ansiot pilviin nopeasti kuin pullataikinan. Samaan aikaan palkansaajat ovat tyytyneet 1-2 prosentin vuosittaisiin palkankorotuksiin.

Kääntöpuolena toki on, että laskukauden tai heikomman vuoden tullen johtajien palkat myös laskevat. Tai peruspalkka ei laske, mutta palkitsemisjärjestelmän tuottamat optiot tai muut tulot laskevat. Palkansaaja on ainakin toistaiseksi suojassa palkanalennuksilta laskukauden tullen.

Tosin tätä palkkojen laskemista on jo yritetty syöttää palkansaajillekin kutsumalla sitä ”paikalliseksi sopimiseksi”. Taloustieteellinen peruste tässä ontuu. Jos heikommin pärjäävien firmojen pystyssä pysymistä helpotetaan sallimalla heille alempien palkkojen maksu, luova tuho ja talouden uudistuminen heikkenee.

Muistutuksena kaikille olkoon, että yrityksen menestys kumpuaa jokaisen työstä. Kenraali ei pärjää ilman joukkoja.

Antti Koskela

Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

16.4.2021

SuPer edistää henkilöstömitoituksen selvittämistä työpaikoilla

Lue
16.4.2021

Puoliväliriihessä on turvattava suomalaisen telakkateollisuuden työpaikat ja varmistettava Rajavartiolaitoksen toimintakyky

Lue
16.4.2021

Koronarajoituksia voidaan purkaa, jos niitä ensin noudatetaan

Lue
15.4.2021

STTK: UPM:n irtisanominen kertoo, miksi luottamusmiehen asemaa on vahvistettava lainsäädännöllä

Lue
15.4.2021

Metsäyhtiö UPM irtisanoi Kaukaan sahan toimihenkilöiden luottamusmiehen

Lue
14.4.2021

SuPerin Paavola: Ikääntyneiden ulkoilusta on jouduttu tinkimään riittämättömän henkilöstömäärän vuoksi

Lue
12.4.2021

STTK:n terveiset kehysriiheen: Elvyttävää talouspolitiikkaa, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja parempaa työelämää

Lue
9.4.2021

RIAn hallitus: Katse kohti pandemian jälkeistä aikaa

Lue