Tehy: Hoitajien rokotuskattavuus korkea, koronarokotteesta myös epävarmuutta

Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 % piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 % piti meillä annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukausi sitten 37 % vastaajista. Kokonaan kielteisiä oli 16 %, syynä lähinnä vakavien sivuvaikutusten pelko.

Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta marras-joulukuun vaihteessa laajan kyselyn erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa työskenteleville tehyläisille selvittääkseen hoitajien näkemyksiä rokotuksista yleensä, työssä tarvittavista rokotuksista sekä suhtautumisesta koronarokotteeseen. Kyselyyn vastasi yli 4 000 hoitajaa. Heistä 71 % työskenteli erikoissairaanhoidossa, 21 % perusterveydenhuollossa ja 7 % sosiaalipalveluissa. Vastaajista 88 % työskenteli pääsääntöisesti asiakas- ja potilastiloissa.

Vastaajista 97 % on sitä mieltä, että rokottaminen on hyvä keino suojautua tauteja vastaan ja 94 % on sitä mieltä, että Suomessa annettavat rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita. Itsensä ja potilaiden sekä läheisten suojaamista rokottamalla piti tärkeänä 92 %. Vastaajista 95 %:lla oli työtehtävässä tarvittava suositusten mukainen rokotussuoja. Kausi-influenssaa vastaan oli rokottautunut tai kyselyn aikaan odotti ko. rokotetta 92 % vastaajista.

Koronarokotetta piti tarpeellisena 84 %, jotta voimme selvitä Covid-19-epidemiasta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista, mutta epävarmoja asian suhteen oli vielä kyselyn aikaan runsas kuukausi sitten melko paljon eli 37 %. Epävarmoista valtaosa eli 81 % ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.

Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.

— Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 %. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 % perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli 2 %:lla eli 13 vastaajalla.

Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista 2 % on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja 9 % jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 % on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 % jokseenkin eri mieltä.

— Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, toteaa Rytkönen.

Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.

— Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, toteaa Rytkönen.

Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.

— Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, toteaa Rytkönen.

Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen, p. 040 779 3637

Katso kysely tästä.

Ajankohtaista

14.5.2021

Kuntapäättäjien(kin) kiireellisin tehtävä on pitää huoli hoitajista 

Lue
13.5.2021

Työnantajatkin lakkoilevat

Lue
12.5.2021

Onko Suomi lakkoherkkä maa?

Lue
12.5.2021

Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus

Lue
11.5.2021

Ammattiliitto Pro: Budjettiriihessä on peruttava tutkimusrahoituksen leikkaukset

Lue
10.5.2021

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia – työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä

Lue
10.5.2021

Pro tuskastui UPM:n toimintaan: Julkisuuskuva kiiltäväksi luottamusmiesten oikeuksia rikkomalla

Lue
9.5.2021

EU on tärkeämpi kuin koskaan – meillä kritiikki voimistuu

Lue