Koronakriisi lisää nuorten epävarmuuden kokemuksia ja kuormittumista


Koronapandemia vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin työllistyä ja saada kesätöitä tulevana kesänä. Terveyteen kohdistuvan huolen ohella nuorilla on toimeentulo-ongelmia – aivan kuten monella muullakin tässä epävarmassa tilanteessa. Koronakriisi voi entisestään lisätä nuorten kokemuksia työelämän epävarmuudesta, vaikuttaa jaksamiseen ja heijastua pitkälle tulevaisuuteen.

Työttömyyden lisääntyessä äkillisesti ja merkittävästi sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat uhkaavat lisääntyä, mikä heijastuu monessa perheessä lapsiin ja nuoriin. Itseohjautuvuutta korostetaan, mutta se uhkaa jättää monet lapset heitteille. Koronan aiheuttama etäopiskelu ja kotikoulu voivat entisestään lisätä ongelmia erityisesti niillä, joilla itseohjautuvuus on normaalioloissakin haastavaa.

Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten kokemiin ongelmiin ei onnistu, jos lapset eivät saa riittävää ja tarvitsemaansa yksilöllistä tukea oppimiseen, kasvamiseen ja henkiseen kehitykseen. Etäopiskelun päätyttyä tulee varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana ja saavat tarvitsemaansa tukea opiskeluun. Vain näin voidaan ennaltaehkäistä ja katkaista ongelmien kasautuminen.

Myös lukiolaisten kokema stressi ja paine on otettava vakavasti. Lukiolaisilta edellytetään käytännössä jo ensimmäisenä vuonna päätöstä siitä, mihin aineisiin kannattaa panostaa. Varhaiset päätökset ja siitä koettu stressi voi johtaa vääriin valintoihin, opintojen vaihtamiseen ja pitkittymiseen sekä jaksamisongelmiin.

Opiskeluhuollon järjestämiseen tarvitaan isommat resurssit, joilla varmistetaan riittävät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä erittäin matalan kynnyksen kuraattoripalvelut.

Moni nuori aikuinen joutuu lomautetuksi tai menettää työnsä koronan takia. Työn aiheuttama henkinen kuormittavuus vaihtuu taloudelliseen ahdinkoon.

STTK:n teettämän kyselyn (2019) mukaan 45 prosenttia 18-35-vuotiaista kokee oman työnsä henkisesti erittäin tai melko kuormittavana. Keskeisiä syitä ovat työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö, kokemus oman osaamisen riittämättömyydestä ja työsuhteiden määräaikaisuus. Moni nuori aikuinen joutuu lomautetuksi tai menettää työnsä koronan takia. Työn aiheuttama henkinen kuormittavuus vaihtuu taloudelliseen ahdinkoon.

Toistuvat määräaikaiset työsuhteet ja kuormittavuusongelmat vaikuttavat merkittävästi työkykyyn, mielenterveyteen sekä myös halukkuuteen perustaa perhe. Työelämän epävarmuuksia on kyettävä kitkemään tehokkaammin, kun koronakriisistä on selviydytty.

On mahdoton arvioida, mikä koronakriisin aiheuttama lasku on yhteiskunnalle ihmisten kokemasta henkisestä kuormituksesta. Kansallinen mielenterveysstrategia on saanut koronan myötä aivan uuden painoarvon. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen tulee olla keskeisessä roolissa, sillä se on huomattavasti tuloksellisempaa, inhimillisempää ja taloudellisempaa.

Ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaaminen ja hyvä työelämä on kaikkien etu. Työkyky-, jaksamis- ja mielenterveysongelmiin on löydyttävä sekä resursseja että ratkaisuja niin lasten, nuorten, kuin kaikkien työikäisten työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten uskoa tulevaisuuteen ei saa rapauttaa.

Katarina Murto, STTK:n johtaja
Saana Simonen, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

 

 

***

Opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin haasteet siirtyvät työelämään