Perustulon haasteet

Perustulo

Perustulo käsitteenä voi tarkoittaa nykyään lähes mitä vain. Perinteisesti sillä on kuitenkin tarkoitettu universaalia, vastikkeetonta sosiaaliturvan muotoa. Sen siis saavat kaikki (ainakin aikuiset) ilman erillistä hakemusta, riippumatta siitä onko sille tarvetta vai ei.

Erilaisia perustulomalleja on esitetty ainakin kymmeniä, mutta kaikki läpi käymäni törmäävät johonkin kolmesta ongelmasta.

  1. Tuen suuruus. Tuen täytyy olla riittävän suuri, jotta sillä voi elää myös kalliiden asumiskustannusten alueella joutumatta ankaraan köyhyyteen. Pienimmät esitetyt perustulot ovat olleet 500 euron luokkaa, joka ei suuressa osassa Suomea riitä edes vuokraan.
  2. Tuen rahoitettavuus. Jos tuki taas on niin suuri, että sillä kykenee elämään ilman muita tukia, se on vaikeasti rahoitettavissa. Esimerkiksi 800-1000 euroa kuukausitasolla olevat perustulot maksavat mansikoita. Veroasteiden täytyisi nousta todella korkeaksi. Lisäksi jokainen voi pohtia, miten vuokrat käyttäytyisivät, jos jokainen aikuinen kansalainen saisi tonnin kuussa vastikkeettomasti.
  3. Tuen kannustavuus. Jos taas päädytään tarkastelemaan kohtien 1 ja 2 puoliväliä, eli jonkinlaista maltillisen suuruista perustuloa, jonka päälle on mahdollista saada tarveharkintaisia etuuksia, tuki ei oikeastaan vähennä kannustinloukkuja eikä byrokratiaa. Nykymuotoisen sosiaaliturvan haasteet pääosin säilyisivät.

Perustulokokeilussa ei havaittu työllisyyden parantumista tarkasteluryhmässä

Herääkin kysymys, onko perustulo realistinen sosiaaliturvan muoto, jos siitä ei ole kyetty esittämään toteutettavissa olevaa, arvioinnit kestävää mallia. Aiheesta on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta tulokset ovat olleet vähäisiä.

Vuonna 2017 järjestetyssä suomalaisessa perustulokokeilussa, johon osallistui 2000 henkilöä ja vertailuryhmä, ei havaittu työllisyyden parantumista tarkasteluryhmässä. Muita hyötyjä kyllä havaittiin, kuten vähemmän stressiä.

Perinteisesti pohjoismaisessa ajattelussa on lähdetty siitä, että sosiaaliturva on syyperusteinen ja vastikkeellinen.  Näin on hyvä olla jatkossakin.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

***

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä

Ajankohtaista

26.11.2025

SPAL: Pohjois-Savon pelastustoimi kriittisessä tilanteessa – lisähenkilöstöä tarvitaan heti

Lue
24.11.2025

BASTUN-kokous STTK:ssa: ammattiliitoilla keskeinen rooli kriisien aikana

Lue
24.11.2025

SuPerin Inberg: Teknologia ei saa murentaa hoivan minimitasoa

Lue
21.11.2025

Tehyn uusi yhteiskuntasuhteiden päällikkö on Ira Hietanen-Tanskanen

Lue
20.11.2025

Ammattiliitto Pron edustajisto: suomalaisyrityksillä on nyt näytön paikka

Lue
20.11.2025

Vastaako nuorten työllistymisseteli siihen tarpeeseen, johon se on luotu?

Lue
20.11.2025

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Lue
20.11.2025

Antti Palola osallistui viimeiseen ETUC:n hallituksen kokoukseensa – painotti työntekijöiden suojan merkitystä

Lue