Tehy: Hoitohenkilöstön mitoituksesta ja hoidon laadusta säädettävä lailla


Hoitohenkilöstön mitoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden mitoituksesta ja hoidon laadusta tehostetussa palveluasumisessa on säädettävä lailla. Lainsäädännössä tulee määritellä sekä hoitohenkilöstön vähimmäismäärä että laatua kuvaavat hoitoisuuskriteerit ja saattohoidon tarpeen vaikutus.

– Tehy on tiukentanut kantaansa. Tilanne on selkeästi muuttunut vuodesta 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Ikäihmisten hoidossa ja hoivassa on ilmennyt hyvin vakavia puutteita ja laiminlyöntejä. Myöskään henkilöstömitoitus ei ole toteutunut siten, kuin eduskunta tuolloin vanhuspalvelulakia hyväksyessään edellytti, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Tilanne on muuttunut myös siltä osin, että palveluiden piiriin tulee yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Siksi nykyisen suosituksen minimimitoituksen siirtäminen lakiin ei toimi vaan hoitohenkilöstön vähimmäismitoitusta tehostetussa palveluasumisessa on nostettava nykyisestä minimimitoituksesta 0,5 lukuun 0,7.

– Erityisesti korostan, että tähän lukuun voidaan laskea ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden (esimerkiksi lähihoitajat ja sairaanhoitajat) työtunnit, jotka kohdentuvat välittömään hoitotyöhön. Muun avustavan henkilöstön tarve on määriteltävä erikseen, sanoo Rytkönen.

Määriteltävä tarkemmin myös hoidon tarpeen vaikutukset riittävän henkilöstön määrään

Tehyn mukaan yksi luku ei kuitenkaan riitä. Lainsäädännössä on lisäksi nykyistä tarkemmin määriteltävä myös hoidon tarpeen vaikutukset riittävän henkilöstön määrään. Hoidon tarve ja siinä tapahtuvat muutokset (hoitoisuus) on arvioitava kansallisesti yhdenmukaisella tavalla esimerkiksi RAI-menetelmällä tai vastaavalla. RAI on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin työkalu, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja mm. hoitosuunnitelmien laatimiseen.

Myös saattohoidon tarve on otettava nykyistä paremmin huomioon henkilöstömitoituksissa. On Rytkösen mukaan kestämätöntä, että hoivakodeissa potilas jää kuoleman hetkellä yksin.

– Viime aikaisten uutisten jälkeen on viimeistään selvää, että omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa on tehostettava. Valvontaprosesseja on nopeutettava ja laiminlyönneistä tulee seurata kunnolliset sanktiot.

Myös kuntouksen saatavuus on turvattava ja johtamisen ja esimiestyön asemaa vanhuspalveluissa on vahvistettava. Tehyn mukaan etenkin lähiesimiestehtäviä on lisättävä.

Erittäin iso kysymys on alan vetovoiman turvaaminen.

– Jos palkkausta, työolosuhteita ja henkilöstön hyvinvointia ei paranneta, on todellinen uhka, että ikäihmisten palveluihin ei saada jatkossa työntekijöitä. Tähän liittyy väistämättä myös vanhuspalveluiden rahoitus, joka tulee meillä saattaa pohjoismaiselle tasolle, Rytkönen sanoo.

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, gsm 040 821 0028
Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, gsm 040 533 7086 (mm. mitoituskysymys ja vanhuspalvelulaki)
Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri, gsm 0400 913 230 (mm. yksityisten hoivapalveluiden tilanne)

www.tehy.fi