Q&A: Mistä on kyse irtisanomissuojan heikentämisessä?


Irtisanomissuojan heikentäminen

Irtisanomissuojan helpottaminen

1. STTK:n hallitus on ilmoittanut, että STTK:n liitot vastustavat jyrkästi irtisanomisuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Mistä on kyse?

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta tavoitteena alentaa työllistämisen kynnystä. Toimeksiannon perusteella työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa työsopimuslain muutosta, jonka tarkoitus on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkilöä työllistävissä työpaikoissa.

2. Mitkä ovat keskeiset perustelut sille, että STTK ei hyväksy kaavailtua lakimuutosta?

Irtisanomissuojan heikentäminen

Irtisanomissuojan helpottaminen

Yksilöllisen irtisanomisen kriteereiden muuttaminen asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan pelkästään työantajan koon perusteella, mitä ei voi pitää perusteltuna. Vaikutusarvioinnit eivät tue käsitystä, että työllistäminen ja uusien työpaikkojen syntyminen lisääntyisivät niin, että yhdenvertaisuudesta poikkeaminen olisi hyväksyttävää. Päinvastoin: arvioidut työllisyysvaikutukset ovat lähes olemattomat.

Ehdotettu sääntelytapa lisää tulkinnanvaraisuutta ja luo epävarmuutta työpaikoilla. Muutos aiheuttaisi irtisanomisten tulkintaan uuden rajanvetokiistan, joka lisäisi oikeusriitoja, kuormittaisi ennestään ruuhkaisia oikeuslaitoksia ja aiheuttaisi niihin kustannuspainetta. Lisäksi oikeuskäytäntö voisi muodostua kirjavaksi, mikä vaikeuttaisi irtisanomisen kynnyksen määrittelyä.

Esityksessä korostetaan pienillä työpaikoilla työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta. Jos irtisanomisperusteita helpotetaan, työnantaja voisi entistä useammin vedota luottamuspulaan, vaikka työntekijä olisi yrittänyt nostaa asiallisesti esiin työpaikan epäkohtia. Tämä johtaisi siihen, että työntekijät eivät enää uskaltaisi tuoda esiin työpaikalla kokemiaan epäkohtia tai tehdä ehdotuksia sen pelossa, että se voi johtaa työnantajan kokemaan luottamuspulaan ja sitä kautta varoitukseen/irtisanomiseen.

Irtisanomiskynnyksen madaltamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia myös työttömyysturvaan, sillä itseaiheutetusta työsuhteen päättymisestä yleensä seuraa työttömyysetuuden menetys määräajaksi. Tätä seurannaisvaikutusta ei ole arvioitu riittävällä tavalla eikä esityksessä esimerkiksi ehdoteta, että työttömyysturvalain korvauksettomia määräaikoja koskevia säännöksiä pitäisi tarkastella uudelleen.

3. Jos yrityksessämme on 21 työntekijää, koskeeko hallituksen idea meitä?

Ehdotusluonnoksen perusteella ei koske. Jos työntekijöiden lukumäärä alenisi alle 20 henkeen, ehdotettu sääntely voisi tulla sovellettavaksi.

4. Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa ”yritys” työpaikkana? Vedetäänkö raja koko yritykseen, osastoon, yksikköön, tiimiin vai mihin?

Ehdotusluonnoksen mukaan henkilöstömäärää laskettaessa huomioon otettaisiin periaatteet, joiden mukaan säännöllinen työntekijämäärä lasketaan sillä perusteella, kuuluuko yritys yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamisalan piiriin.

5. Työskentelen valtion palveluksessa asiantuntijana ja yksikössämme on 15 työntekijää. Koskeeko lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä meitä?

Ehdotettu muutos koskee työsopimuslaissa säänneltyä henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta. Työsopimuslain säännöksiä ei sovelleta virkamiehiin.

6. Liitot ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä ”järjestöllisiin toimenpiteisiin”, jos hallitus ei peru lakiesitystään. Mitä tällaiset toimet voisivat esimerkiksi olla?

Liitot päättävät itsenäisesti mahdollisista toimenpiteistä. Nämä voivat olla esimerkiksi ylityö- tai vuoronvaihtokieltoja.

7. Mistä saan tietoa siitä, mitä omalla työpaikallani tapahtuu?

Omaa työpaikkaa koskevasta tilanteesta saa tietoa työpaikan luottamusmieheltä. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös omaan ammattiliittoon.

Liittojen järjestölliset toimenpiteet irtisanomissuojan heikentämisesitystä vastaan

STTK:n liitot eivät seuraa sivusta irtisanomissuojan heikentämistä