Mitä Akava tarkoittaa verolinjauksillaan?

Akava julkaisi menneellä viikolla palkkaverotusta koskevan jäsenkyselynsä tuloksia. Kyselyyn oli osallistunut 1 009 Akavan jäsenjärjestöjen jäsentä.  Keskeisin havainto on, että palkkojen marginaaliverotus koetaan liian korkeaksi. 75 prosenttia akavalaisista alentaisi palkkatulojen verotusta.

Myös STTK on kannattanut palkkaverotuksen keventämistä. Kokonaisverotuksen suuntaa halutaan siirtää poispäin palkkaverotuksesta. Tähän yhtäläisyydet loppuvatkin.

Puolet akavalaisista vaatii, että keskipalkkaisella lisäeurosta pitäisi jäädä 80 senttiä käteen. Marginaaliveron pitäisi siis laskea noin 47 prosentista 20 prosenttiin. Laskelmaa tämän budjettivaikutuksesta ei esitetä.

Nuoret akavalaiset ovat verotuksen suhteen erityisen kriittisiä: alle 35-vuotiaista vastaajista 64 prosenttia vaati, että sadan euron lisäansioista pitäisi jäädä käteen vähintään 80 euroa.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder perustelee veronalennusvaatimuksia hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Korkeasti koulutetun työn verotusta on kevennettävä, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Muuten akateemiset työt karkaavat muualle.

Varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta voi kasvattaa

Oletus siis on, että palkkaverotuksen keventäminen pitkällä aikavälillä kasvattaa verotuottoja. Akavan on tietysti puolustettava jäsentensä vaatimuksia, mutta uskokoon ken tahtoo. Rajaveroasteiden keventämisellä on tutkitusti melko matala vaikutus työvoiman tarjontaan.  Aivotyön määrä länsimaissa on sitä paitsi kasvussa, ei suinkaan laskussa. Sen sijaan duunarityöt hupenevat. Terveisiä Michiganista.

Akava on järjestämässä aikamoisia verojuhlia. Miten ne kustannetaan?

Julkisten palveluiden laajuudesta haluaisi tinkiä vain alle neljäsosa akavalaisista. Julkisten palveluiden tasosta ja laajuudesta haluaisi tinkiä vain viisi prosenttia. Huomattavaa tosin on, että akavalaisista miehistä 33 prosenttia haluaisi tinkiä julkisten palveluiden laajuudesta.

Kannatetuimmaksi vaihtoehdoksi jää ”Rakenteelliset uudistukset, esim. tehokkuuden parantaminen”, jota kannattaa kaksi kolmasosaa akavalaisista. Toisin sanoen: tarjotuista vaihtoehdoista kaikkein epämääräisin kerää suurimman kannatuksen. Tarkoista summista ei puhuta.

Akavan verolinjaukset jäävät kokonaisuutena melko ilmaviksi. Summista ei puhuta ja maksumieheksi päätyy ”tehokkuuden parantaminen”, joka voi oikeastaan tarkoittaa mitä tahansa. Toisin sanoen budjetin tulot laskevat heti kun palkkaverotusta kevennetään, mutta rakenteellisten uudistusten ja kannustimien parantamisen tuomat lisätulot tulevat viiveellä ja ovat suhteellisen epävarmoja.

Ehdotukset johtaisivat suurella todennäköisyydellä julkisen sektorin leikkauksiin tai lisävelkaantumiseen.

Siitä huolimatta STTK ja Akava voivat jatkossa yhdessä toimia verotuksen painopisteen siirtämiseksi pois palkkaverotuksesta. STTK:n kanta on, että varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta kakusta voi kasvattaa.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

16.9.2024

Suomen vienti on saatava kasvuun  

Lue
16.9.2024

Eläkeneuvottelut ovat vauhdissa – mistä on kysymys?

Lue
11.9.2024

”Mitä tahansa tarvitaan” – nyt EU:n kilpailukyvyn vuoksi

Lue
10.9.2024

Lainvalmistelun laatu on heikentynyt huolestuttavasti

Lue
9.9.2024

Meijerialan Ammattilaiset Stadissa – Katja Kuosmanen valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi

Lue
9.9.2024

STTK:n hallitus: Hallituksen lainsäädäntövalmistelu on hosumista ja hutilointia

Lue
6.9.2024

Nollatuntisopimukset ja keikkatyöt yllättivät monen nuoren kesätyöntekijän 

Lue
5.9.2024

Paikallinen sopiminen muuttuu

Lue