Mitä Akava tarkoittaa verolinjauksillaan?

Akava julkaisi menneellä viikolla palkkaverotusta koskevan jäsenkyselynsä tuloksia. Kyselyyn oli osallistunut 1 009 Akavan jäsenjärjestöjen jäsentä.  Keskeisin havainto on, että palkkojen marginaaliverotus koetaan liian korkeaksi. 75 prosenttia akavalaisista alentaisi palkkatulojen verotusta.

Myös STTK on kannattanut palkkaverotuksen keventämistä. Kokonaisverotuksen suuntaa halutaan siirtää poispäin palkkaverotuksesta. Tähän yhtäläisyydet loppuvatkin.

Puolet akavalaisista vaatii, että keskipalkkaisella lisäeurosta pitäisi jäädä 80 senttiä käteen. Marginaaliveron pitäisi siis laskea noin 47 prosentista 20 prosenttiin. Laskelmaa tämän budjettivaikutuksesta ei esitetä.

Nuoret akavalaiset ovat verotuksen suhteen erityisen kriittisiä: alle 35-vuotiaista vastaajista 64 prosenttia vaati, että sadan euron lisäansioista pitäisi jäädä käteen vähintään 80 euroa.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder perustelee veronalennusvaatimuksia hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Korkeasti koulutetun työn verotusta on kevennettävä, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Muuten akateemiset työt karkaavat muualle.

Varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta voi kasvattaa

Oletus siis on, että palkkaverotuksen keventäminen pitkällä aikavälillä kasvattaa verotuottoja. Akavan on tietysti puolustettava jäsentensä vaatimuksia, mutta uskokoon ken tahtoo. Rajaveroasteiden keventämisellä on tutkitusti melko matala vaikutus työvoiman tarjontaan.  Aivotyön määrä länsimaissa on sitä paitsi kasvussa, ei suinkaan laskussa. Sen sijaan duunarityöt hupenevat. Terveisiä Michiganista.

Akava on järjestämässä aikamoisia verojuhlia. Miten ne kustannetaan?

Julkisten palveluiden laajuudesta haluaisi tinkiä vain alle neljäsosa akavalaisista. Julkisten palveluiden tasosta ja laajuudesta haluaisi tinkiä vain viisi prosenttia. Huomattavaa tosin on, että akavalaisista miehistä 33 prosenttia haluaisi tinkiä julkisten palveluiden laajuudesta.

Kannatetuimmaksi vaihtoehdoksi jää ”Rakenteelliset uudistukset, esim. tehokkuuden parantaminen”, jota kannattaa kaksi kolmasosaa akavalaisista. Toisin sanoen: tarjotuista vaihtoehdoista kaikkein epämääräisin kerää suurimman kannatuksen. Tarkoista summista ei puhuta.

Akavan verolinjaukset jäävät kokonaisuutena melko ilmaviksi. Summista ei puhuta ja maksumieheksi päätyy ”tehokkuuden parantaminen”, joka voi oikeastaan tarkoittaa mitä tahansa. Toisin sanoen budjetin tulot laskevat heti kun palkkaverotusta kevennetään, mutta rakenteellisten uudistusten ja kannustimien parantamisen tuomat lisätulot tulevat viiveellä ja ovat suhteellisen epävarmoja.

Ehdotukset johtaisivat suurella todennäköisyydellä julkisen sektorin leikkauksiin tai lisävelkaantumiseen.

Siitä huolimatta STTK ja Akava voivat jatkossa yhdessä toimia verotuksen painopisteen siirtämiseksi pois palkkaverotuksesta. STTK:n kanta on, että varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta kakusta voi kasvattaa.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

27.1.2023

Ammattiliitto Pro ilmoitti kolmipäiväisestä lakosta ja ylityökiellosta kemian alalle

Lue
27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue