ERTO, SuPer ja Tehy: Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tingitään henkilöstön määrästä ja hoidon laadusta

Palkansaajajärjestöt ERTO, SuPer ja Tehy ovat närkästyneitä yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla esiintyvistä tuntuvista heikennyksistä koskien asiakkaiden hoitoa ja henkilökunnan määrää. Asia käy ilmi järjestöjen toteuttamasta kyselystä. Kyselyyn osallistui 117 ERTOn, SuPerin ja Tehyn luottamusmiestä, jotka toimivat yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työvuoroluetteloihin suunnitellaan ns. haamuvuoroja, joissa tosiasiassa ei ole riittävästi henkilöstöä. Työvuoroluetteloita muokataan niin, että niihin merkitään ns. ”haamutyöntekijöitä”.  Työvuoroluetteloon merkittävät haamutyöntekijät eivät todellisuudessa ole työvuorossa, jopa yli puolet päivän työntekijöistä saattaa olla tällaisia ”haamuvuorolaisia”.  Työnantaja yrittää saada työvuoroluettelot näyttämään siltä, että vaadittavia hoitajamitoituksia on noudatettu.

ERTO, SuPer ja Tehy vaativat, että riittävästä henkilöstön määrästä ei tingitä. Henkilöstömitoituksia on noudatettava myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Mitoituksessa on huomioitava myös ikääntyneiden palveluntarpeiden muutokset.

– Etenkin vanhusten hoidossa on tilanteita, joissa hoitajia ei ole riittävästi. Tämä kuormittaa henkilökuntaa ja vaikuttaa potilaiden hoidon laatuun, sanovat liittojen puheenjohtajat  Juri Aaltonen, Silja Paavola ja Rauno Vesivalo.

Yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla tehdään paljon myös valmistautumista sote-uudistukseen tinkimällä henkilökunnan määrästä. Sijaisia ei oteta, kokoaikaisia muutetaan osa-aikaiseksi ja lomautusten tilalle tehdään pidempiaikaisia ratkaisuja irtisanomisilla. Viimeksi Attendon päätös lakkauttaa vastaavien sairaanhoitajien tehtävät oli osoitus yrityksen trimmaamisesta ”sote-kuntoon”.

Kyselyn mukaan yt-neuvotteluita käytetään lähinnä henkilökunnan vähentämiseen. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa, mutta lakia on käytetty ennemminkin henkilöstön vähentämiseen.

ERTO, SuPer ja Tehy kannattavatkin STTK:n ehdotusta yt-lain uudistamiseksi.  Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu.

Myös tukipalveluita vähennetään ja henkilökuntavajeita paikataan tuntityösopimuksilla sekä matkakorvausten ehtoja kiristetään. 0-sopimukset ovat myös tavallisia.

Toimihenkilöliitto ERTO, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy muodostavat terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TNS:n, joka toteutti kyselyn.
TSN säästötoimikysely

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue