sopimus

Työtä ja työn tekemisen ehtoja koskevia sopimuksia on monenlaisia ja monentasoisia.

Työsopimus on työelämän perussopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään sopimuksessa sovittua työtä työnantajalle palkkaa ja muita etuja vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Edellä todetun työsuhteen tunnusmerkistön täyttyessä työtä tekevään henkilöön sovelletaan laajasti työoikeudellista sääntelyä. Jos tunnusmerkistö ei täyty, on kysymyksessä muu työn tekemistä koskeva oikeussuhde kuten esimerkiksi itsenäinen toimeksiantosuhde.

STTK:laiset ammattiliitot neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa alan työehdoista työehtosopimuksissa sekä valtion ja kuntien osalta virkaehtosopimuksissa.

Solmitut työ- ja virkaehtosopimukset sitovat palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä (normaalisitova työehtosopimus). Jos työehtosopimus on yleissitova, se sitoo sopimusalan kaikkia työnantajia riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneet sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon. STTK:laiset ammattiliitot solmivat yhteensä noin 250 työ- ja virkaehtosopimusta.

Työ- ja virkaehtosopimukset antavat mahdollisuuksia sopia työpaikan asioista paikallisesti. Osapuolina paikallisessa sopimisessa ovat työ- ja virkaehtosopimuksissa määritellyt työnantajan edustajat ja työntekijäpuolella yleensä (pää)luottamusmies, yksittäinen työntekijä, henkilöstöryhmä tai koko henkilöstö. Myös työlainsäädännössä, kuten työaika- ja vuosilomalaki, voi olla säännöksiä paikallisesta sopimisesta.
Keskusjärjestösopimukset ovat kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välisiä sopimuksia jostain työmarkkinoiden osa-alueesta. Keskusjärjestösopimuksia on solmittu esimerkiksi irtisanomissuojasta ja työsuojelusta. Yksityisiä työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti yksipuolisesti helmikuussa 2017 irtisanovansa keskusjärjestösopimukset. STTK edellytti tuolloin, että irtisanotut keskusjärjestösopimuskirjaukset kirjataan työehtosopimuksiin hyvissä ajoin ennen alakohtaisten työehtoneuvottelujen aloittamista.

Perustan suomalaisillekin sopimuksille muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset. EU-tasolla sopimuksia neuvottelevat eurooppalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP. STTK kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisten sopimusten ja suositusten huomioimiseen myös työelämän sääntelyä koskevassa kansallisessa lainvalmistelutyössä.

Tiedote

STTK:n tavoitteena työllisyys- ja kasvusopimuksessa euromääräiset palkankorotukset

Antti Palola | 21.5.2015

Voimassa olevan työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkankorotuksista on määrä neuvotella 15. kesäkuuta mennessä. – STTK:n tavoitteena ovat... Lue lisää

Tiedote

STTK valmis jatkamaan keskusteluja yhteiskuntasopimuksesta

Antti Palola | 4.5.2015

STTK:n työvaliokunta käsitteli tänään yhteiskuntasopimukseen liittyviä tavoitteita. Työvaliokunta totesi, että keskusteluja sopimuksen aikaansaamiseksi voidaan edelleen jatkaa. STTK korostaa,... Lue lisää

Tiedote

STTK:n Palola esittää Suomeen vaalien jälkeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua

Antti Palola | 17.1.2015

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta.– Suomea koettelevat työelämän... Lue lisää

Sopimus etätyöstä

| 6.5.2014

Sopimus etätyötä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta sekä Etätyöstä sovittaessa huomioitavat asiat.

Ohje kolmen päivän koulutusoikeudesta

| 22.1.2014

Ohje luottamusmiehille kolmen päivän koulutusoikeuden vaikutuksista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin.

Tiedote

STTK:n hallitus: Kasvusopimus luo oikeudenmukaisuutta ja huolehtii nuorista

| 30.8.2013

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat saaneet aikaan neuvottelutuloksen pitkästä ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka osaltaan toivotaan kääntävän Suomen taloutta kasvu-uralle, ylläpitävän kotimarkkinoiden... Lue lisää