yhteistoiminta

Yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön välistä toimintaa, jolla pyritään sopimaan, kehittämään ja päättämään työpaikan henkilöstöön, heidän työoloihin, työsuhteisiin ja muihin työpaikan asioihin kuuluvista asioista. Työntekijöillä on yhteistoiminnan avulla mahdollisuus saada laajempi kokonaiskuva työnantajansa toiminnasta ja taloudellisesta tilasta.

Työpaikan yhteistoiminnan muotoja ovat jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä sekä muutosneuvottelut. Jatkuvassa vuoropuhelussa käsitellään muun ohella yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia. Muutosneuvotteluissa puolestaan käsitellään henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia muutoksia, kuten työvoiman vähentämistä ja työehtojen muutoksia. Ennen kuin työantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja työpaikan henkilöstö. Laissa on määritelty henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat yleensä työehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut. Onnistunut yhteistoiminta edellyttää, että henkilöstön edustajilla on hyvät toimintamahdollisuudet, tiedonsaantioikeudet ja riittävästi osaamista.

Yhteistoimintamenettelyä säännellään yhteistoimintalailla. Laki pääasiassa koskee yrityksiä ja yhteisöjä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä tai yhteisöissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin. Yhteistoimintaa kunnissa ja hyvinvointialueella ohjaa oma lakinsa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa omansa.

Blogi

Yhteistoimintalain uudistuksella voidaan lisätä luottamusta ja käytännön edellytyksiä paikalliseen sopimiseen

Katarina Murto | 11.9.2020

Yhteistoimintalain uudistusta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä yli puolitoista vuotta. Lainvalmistelu on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Etenkin silloin, kun... Lue lisää

Kehittyvä ja hyvinvoiva työyhteisö

| 14.5.2020

Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista kuuluu jokaiselle. Tässä yhteistoiminnalla on suuri merkitys. Johtamisella, henkilöstöpolitiikalla ja toimivalla yhteistoiminnalla on suuri merkitys... Lue lisää

Tiedote

STTK: Yhteistoimintalaki uudistettava hallitusohjelman mukaisesti

Katarina Murto | 6.5.2020

Yhteistoimintalain uudistusta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä vuoden 2019 keväästä. Työryhmän määräaika on toukokuun loppu. STTK on erittäin huolissaan... Lue lisää

Blogi

YT-neuvotteluja ei voi käydä vain varmuuden vuoksi

Katarina Murto | 15.4.2020

YT-lain mukaan työnantajan on käynnistettävä neuvottelut, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen,... Lue lisää

Blogi

Työpaikan menestys perustuu luottamukseen ja yhteistyöhön

Erkki Auvinen | 18.2.2020

Työpaikalla tarvitaan luottamusta ja yhdessä tekemistä. Ilman niitä on vaikea nostaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tarve korostuu erityisesti muutos-... Lue lisää

Tiedote

STTK: Paikallisen sopimisen lisääntyminen edellyttää yt-lain uudistamista ja työsuhdeturvan parantamista

| 9.1.2020

STTK pitää erittäin myönteisenä yhteistoimintalain uudistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että ”yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti... Lue lisää