Osaajapulan ratkaisun helpot ja nopeat keinot?

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili
osaajapula

Osaajapulasta puhutaan, kun työnantajien tarvitsema ja tarjolla oleva osaaminen eivät kohtaa. Haasteet vaihtelevat eri alueilla ja ammateissa. Esimerkiksi metallialan osaajista on pulaa eri puolilla maata, mutta koulutukseen on vähemmän hakijoita kuin paikkoja olisi tarjolla. Lähihoitajakoulutus on sen sijaan säilyttänyt vetovoimansa, mutta aloituspaikat eivät riitä vastaamaan sosiaali- ja terveysalan kasvaviin työvoimatarpeisiin. Oma haasteensa on tietylle alalle kouluttautuneiden pitäminen alan töissä.

Syyt osaajapulan taustalla ovat moninaisia, ja vain osa syistä palautuu varsinaiseen pulaan oikeanlaista osaamista omaavista hakijoista. Tämä käy esiin myös Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin tutkimuksesta, jossa tutkittiin eurooppalaisten yritysten kokemaa osaajapulaa. Yritysten kykyyn houkutella työntekijöitä vaikuttavat myös muun muassa palkkaukseen ja rekrytointikäytäntöihin liittyvät haasteet.

Suomalaisten osaamistaso on jäänyt muiden Pohjoismaiden kehityksestä jälkeen.

Osaajapulan juuret yltävät syvälle. Suomalaisten osaamistaso on jäänyt muiden Pohjoismaiden kehityksestä jälkeen. Noin 15 prosenttia ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa. Kuitenkin syntyvät uudet työtehtävät edellyttävät aiempaa useammin korkeaa koulutusta. Työuran aikainen osaamisen kehittäminen kasaantuu koulutetuille.

Ratkaisujen löytämistä osaajapulaan ei helpota se, että lyhyen aikavälin osaamistarpeista on vain vähän tarkempaa, ammattialakohtaista tietoa saatavilla. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koulutusjärjestelmä ehtii reagoida muutoksiin, vaikka apuun usein huudetaankin tutkintokoulutuksen kehittämistä.

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koulutusjärjestelmä ehtii reagoida muutoksiin.

Työelämä muuttuu nopeammin kuin tutkinnot. Siksi suurin tehtävä osaamiskapeikkojen täyttämisestä jää vääjäämättä työpaikoille. Myös työn on uudistuttava, jotta varmistetaan osaamisen jatkuva kehittyminen. On pidettävä parempaa huolta siitä, että kenenkään osaaminen ei vanhene työuran aikana. Ammattiosaamisen lisäksi on pidettävä huolta perustaidoista, jotka ovat edellytyksenä työelämässä pärjäämiselle ja menestymiselle. Perustaitoja koskevat vaatimukset eivät nekään säily muuttumattomina. Suurella joukolla työikäisistä on puutteita erityisesti digiosaamisessa.

Osaajapulaan on olemassa myös helppoja ja nopeita ratkaisuja

Osaajapulaan on olemassa myös helppoja ja nopeita ratkaisuja. Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot on pilkottu osiin, ja tutkinnon osien kautta niin yksilön kuin työnantajankin on mahdollista hankkia uutta osaamista tarvittaessa nopeastikin. Myös vanhat keinot voidaan ottaa tehokkaammin käyttöön. Oppisopimuskoulutus on erinomainen keino kouluttaa uusia osaajia työpaikan tarpeisiin. Nykyään oppisopimuksella voi suorittaa myös tutkinnon osia. Yhtään uutta oppisopimuspaikkaa ei kuitenkaan synny ilman työnantajia. – Keinoja on, jos niitä vain osataan ja halutaan käyttää.

Riina Nousiainen, STTK

***

Suomen osaamistaso ei saa enää laskea – Panostetaan koulutukseen

Ajankohtaista

23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue
20.9.2022

SuPer ja Tehy eivät aloita käräjäoikeuden kieltämää lakkoa Helsingin kotihoidossa

Lue
20.9.2022

Tehy: Hoitajat eivät unohda, pakkotyölaki jättää syvät haavat 

Lue
19.9.2022

SuPer edistää kotihoitoon kohdistuvaa joukkoirtisanoutumista

Lue
19.9.2022

Suomen digitaalinen kompassi, 2. luonnos

Lue