Suomi tarvitsee laajan tekoälyohjelman – koulutus työajalla ja työnantajan kustantamana

Tekoäly on teknologia, joka jäljittelee ihmisen älykkyyttä, kuten oppimista, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua automatisoiden monia työtehtäviä. Se muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Tekoälyn nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.

STTK:n mielestä Suomi voisi korkean osaamisen ja teknologian kärkimaana olla yksi tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöistä. 
Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää kuitenkin osaamisen merkittävää laajentamista työpaikoilla ja tekoälyn monipuolisempaa hyödyntämistä eri tehtävissä, prosesseissa ja toimialoilla. Emme voi tuudittautua vain siihen, että meillä on maassa insinöörejä, jotka osaavat ja kehittävät, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.  
 
Tekoälyn käyttö edellyttää käyttäjältä uudenlaista osaamista, kuten kriittistä ajattelua ja teknologista ymmärrystä. Jatkuva oppiminen, kokeilukulttuuri ja vertaisoppiminen ovat välttämättömiä.    
Tuottavuushyödyt jäävät lähtötelineisiin, jos emme laajenna osaajien joukkoa. Tarvittavan osaamisen ja välineiden hankkiminen sekä tekoälyn hyötyjen havaitseminen ei myöskään voi olla yksittäisen työntekijän aktiivisuuden varassa, Palola korostaa.   
 
Heikko tuottavuuskehitys on ollut Suomen talouden haaste jo lähes kaksi vuosikymmentä. 
STTK heittää haasteen maan hallitukselle, että se kannustaisi työnantajat mukaan tekoälytalkoisiin järjestämään työntekijöilleen koulutusta työajalla ja työnantajan kustannuksella. Kansallinen tekoälyohjelma antaisi ryhtiä suomalaisen tuottavuuden kunnianpalautukseen. Mutta onko meillä riittävästi kehittämishaluisia ja innovoivia yrityksiä tai julkisia työpaikkoja, Palola kysyy. 

Sääntelyä ja eettisyyttä tarvitaan 

STTK:n mielestä tekoälyn hyötyjen ja riskien oikeudenmukainen ja eettinen hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä työntekijöiden, työnantajien, tekoälyn kehittäjien ja poliittisten päättäjien välillä. Tuore EU:n tekoälyasetus edistää turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta työntekijänäkökulma kaipaa vahvistusta. 
Tekoälyä koskevan keskustelun ja sääntelyn kehittäminen on olennainen osa teknologisen murroksen hallintaa. Yksityisyyden suoja, työntekijöiden oikeudet ja läpinäkyvyyden vaatimukset on turvattava lainsäädännöllä. Myös työpaikoilla tarvitaan nykyistä vahvempia tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä ohjeita, Palola painottaa.  

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030. 
 
STTK järjestää tekoälyn vaikutuksia talouteen ja työelämään käsittelevän keskustelun talousseminaarissaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 4.2.2025 klo 13. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä.

Ajankohtaista

12.6.2025

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia luo yhteistä suuntaa kohti parempaa tuottavuutta, oppimista ja hyvinvointia työpaikoilla

Lue
11.6.2025

Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Lue
11.6.2025

Lausunto arviointimuistiosta terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta varten

Lue
11.6.2025

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:n kumoamisesta

Lue
11.6.2025

Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus

Lue
11.6.2025

Ylpeyttä ilman rajoja – DEI:n tilanne Suomessa ja maailmalla

Lue
10.6.2025

STTK:n hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024

Lue
9.6.2025

Tehy tuo esiin suomalaista hoitotyötä ja edunvalvontaa maailman suurimmassa hoitotyön kongressissa Helsingissä

Lue