Suomi tarvitsee laajan tekoälyohjelman – koulutus työajalla ja työnantajan kustantamana

Tekoäly on teknologia, joka jäljittelee ihmisen älykkyyttä, kuten oppimista, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua automatisoiden monia työtehtäviä. Se muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Tekoälyn nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.

STTK:n mielestä Suomi voisi korkean osaamisen ja teknologian kärkimaana olla yksi tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöistä. 
Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää kuitenkin osaamisen merkittävää laajentamista työpaikoilla ja tekoälyn monipuolisempaa hyödyntämistä eri tehtävissä, prosesseissa ja toimialoilla. Emme voi tuudittautua vain siihen, että meillä on maassa insinöörejä, jotka osaavat ja kehittävät, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.  
 
Tekoälyn käyttö edellyttää käyttäjältä uudenlaista osaamista, kuten kriittistä ajattelua ja teknologista ymmärrystä. Jatkuva oppiminen, kokeilukulttuuri ja vertaisoppiminen ovat välttämättömiä.    
Tuottavuushyödyt jäävät lähtötelineisiin, jos emme laajenna osaajien joukkoa. Tarvittavan osaamisen ja välineiden hankkiminen sekä tekoälyn hyötyjen havaitseminen ei myöskään voi olla yksittäisen työntekijän aktiivisuuden varassa, Palola korostaa.   
 
Heikko tuottavuuskehitys on ollut Suomen talouden haaste jo lähes kaksi vuosikymmentä. 
STTK heittää haasteen maan hallitukselle, että se kannustaisi työnantajat mukaan tekoälytalkoisiin järjestämään työntekijöilleen koulutusta työajalla ja työnantajan kustannuksella. Kansallinen tekoälyohjelma antaisi ryhtiä suomalaisen tuottavuuden kunnianpalautukseen. Mutta onko meillä riittävästi kehittämishaluisia ja innovoivia yrityksiä tai julkisia työpaikkoja, Palola kysyy. 

Sääntelyä ja eettisyyttä tarvitaan 

STTK:n mielestä tekoälyn hyötyjen ja riskien oikeudenmukainen ja eettinen hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä työntekijöiden, työnantajien, tekoälyn kehittäjien ja poliittisten päättäjien välillä. Tuore EU:n tekoälyasetus edistää turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta työntekijänäkökulma kaipaa vahvistusta. 
Tekoälyä koskevan keskustelun ja sääntelyn kehittäminen on olennainen osa teknologisen murroksen hallintaa. Yksityisyyden suoja, työntekijöiden oikeudet ja läpinäkyvyyden vaatimukset on turvattava lainsäädännöllä. Myös työpaikoilla tarvitaan nykyistä vahvempia tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä ohjeita, Palola painottaa.  

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030. 
 
STTK järjestää tekoälyn vaikutuksia talouteen ja työelämään käsittelevän keskustelun talousseminaarissaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 4.2.2025 klo 13. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä.

Ajankohtaista

4.11.2025

Jyty: Valtion on turvattava kirkolle riittävä rahoitus sen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen

Lue
4.11.2025

Etätyö käytössä 77 prosentissa työpaikoista – viidesosassa vakuutus kunnossa

Lue
3.11.2025

Pätkätyösuhteiden yleistyminen on lisännyt väärinkäytöksiä Ranskassa

Lue
3.11.2025

SuPer: Yksityisen sosiaalipalvelualan tes-neuvottelut (SOSTES) alkavat 3. marraskuuta – palkkauksen ja työhyvinvoinnin parantaminen kärkitavoitteita

Lue
3.11.2025

Vuoden tasa-arvotekona palkittu hanke edistää monimuotoisuutta työelämässä

Lue
31.10.2025

Naisten kuvainnollinen palkkapäivä ei katoa minimisääntelyllä

Lue
31.10.2025

STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon

Lue
30.10.2025

Suomalainen varautuu pitkään pahaan päivään

Lue