Muutoksen moninaisuus haastaa työelämän kehittämisen

Näkemykset hyvästä työelämästä vaihtelevat yksilön kokemuksen ja työmarkkina-aseman mukaan. Yhdelle myönteinen työnteon muoto voi olla kielteinen toiselle.

Tänään 12.12.2024 julkaistussa Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushankkeessa selvitettiin, miten ja millaisten asioiden kautta suomalaiset kokevat työelämän muutoksen. Laajan hankkeen yhtenä keskeisenä tuloksena on havainto, että työelämä muuttuu koko ajan, mutta muutos ei ole yksitahtista kaikille ikäpolville tai erilaisista taustoista tuleville työntekijöille. Myös työntekijän sukupuolella sekä työpaikan koolla, toimialalla ja sijainnilla on merkitystä.

Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista suhtautuu työelämän muutokseen pessimistisesti ja kokee työelämän jakautuvan niin sanotusti hyviin ja huonoihin töihin.

Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista suhtautuu työelämän muutokseen pessimistisesti ja kokee työelämän jakautuvan niin sanotusti hyviin ja huonoihin töihin. Kuitenkin vastaajien näkemykset hyvästä työelämästä – ja työelämästä ylipäätään – vaihtelevat paljon yksilön kokemuksen ja työmarkkina-aseman mukaan. Nuoret, naiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat useammin epävarmassa työmarkkina-asemassa, ja esimerkiksi epätyypilliset työsuhteet, kuten osa-aikatyö, vuokratyö, määräaikaisuudet ja nollatuntisopimukset eivät koske kaikkia työntekijöitä, vaan kasaantuvat juuri heille.

Yhdelle myönteinen työnteon muoto voi olla kielteinen toiselle

Yhdelle myönteinen työnteon muoto ei toiselle aina ole sitä. Erityisesti näin on, jos työn palkkaus ja muut ehdot eivät ole kohdallaan. Vastentahtoinen osa-aikatyö on erittäin yleistä palvelualoilla, jossa palkalla on vaikea tulla toimeen. Monella muulla alalla osa-aikatyö taas voi olla mielekäs, työn joustavuutta lisäävä vaihtoehto.

Toinen jouston mahdollisuuksia lisäävä muutos on alustavälitteisen työn lisääntyminen. Alustatyössä työntekijä kantaa usein asiaa tiedostamatta itse työnantajalle kuuluvaa riskiä. Työntekijä vastaa itse esimerkiksi omasta työturvallisuudestaan, vakuutuksistaan, työttömyys- ja eläketurvastaan ja niin edelleen. Alustatyö voi kuitenkin avata väylän työmarkkinoille tilanteessa, jossa muuta työtä on vaikkapa puutteellisen kielitaidon, vähäisen työkokemuksen tai syrjinnän vuoksi vaikea löytää.

Voidaanko silloin ajatella, että itse työllistymisen tapa on epätoivottu, jos työn ehdot ovat epäoikeudenmukaiset, vai pitäisikö pikemminkin työehtoja korjata oikeudenmukaisemmiksi? Esimerkiksi ay-liikkeen keinot ovat rajalliset, kun kyse on alustavälitteisestä yrittäjyydestä tai itsensä työllistämisestä.  

Ihannetyöpaikka syntyy hyvästä ilmapiiristä, johtamisesta ja kilpailukykyisestä palkasta

Ihannetyöpaikassa tärkeintä on tutkimuksen mukaan hyvä työilmapiiri ja -johtaminen sekä kilpailukykyinen palkka. Työelämän kehittämisessä keskeistä onkin tunnistaa, että vaikka yleispätevää yhtä hyvää ei työelämässä ole ja yhteistä kokemusta voi olla lähes mahdotonta nimetä, kuuluu hyvä ja oikeudenmukainen työelämä yhdenvertaisesti kaikille siihen osallistuville.

Hyvä ja oikeudenmukainen työelämä kuuluu yhdenvertaisesti kaikille siihen osallistuville.

Huonoa ja epäoikeudenmukaista kokemusta tuottavat toisaalta yksilölliset tarpeet huomiotta jättävä tasapäistäminen ja toisaalta usein suuriakin työntekijäjoukkoja koskevien ongelmien vähättely ja vastuun välttely. Tämä taas heikentää näiden ryhmien toimeentuloa sekä oman elämän suunnittelua, kuten perheen perustamista, asunnon hankkimista, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja niin edelleen. Kasaantuessaan yksille ja samoille ryhmille, ongelmat tuottavat rakenteellista syrjintää työmarkkinoilla.

Toimenpidesuositukset

Hyvän työelämän kehittämisen haasteiden tunnistaminen ja niistä rehellisesti ääneen puhuminen tuottaa jo itsessään muutosta parempaan. Kun tiedostamme ongelmia, voimme niitä myös korjata. Osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -hanketta on myös laadittu lista työelämän kehittämisen toimenpidesuosituksia, joihin tutustuminen onkin kaikille työelämän kehittämisestä kiinnostuneille suositeltavaa. Ne koostuvat sekä vanhoista hyväksi havaituista keinoista, että uusista kehittämisehdotuksista. Eri toimenpiteet toimivat eri työpaikoilla, mutta tulevaisuuteen varautuvan työpaikan on syytä tutkailla niitä kaikkia:    

1. Työelämän muutos edellyttää rekrytointikäytäntöjen päivittämistä
2. Työyhteisöt moninaistuvat ja osaamistarpeet muuttuvat: perehdyttämisessä otettava uudet (yksilölliset) keinot käyttöön
3. Johtamista parantamalla voidaan puuttua haitalliseen kiireeseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä

Taina Vallander 
Kirjoittaja on STTK:n johtaja