STTK tutki: Yhä useampi suomalainen asuu yksin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
yksinäinen mies

Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Tämä käy ilmi STTK:n teettämästä selvityksestä, jonka on tehnyt THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Selvityksen perusteella yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 alkaen. Tällä hetkellä Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen perusteella noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Neljäsosa väestöstä siis asuu yksin ja lähes puolessa asunnoista asuu vain yksi ihminen.

Yleisintä yksinasuminen on suurissa kaupungeissa ja maantieteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yksinasuvat naiset painottuvat suuriin kaupunkeihin, miehet taas syrjäisempiin kuntiin. Yksin asutaan useimmiten kaksioissa ja kerrostaloissa. Enemmistö asuu omistusasunnossa, mutta yksin omassa asunnossa asuvien osuus on pienempi kuin muussa väestössä.

Yksinasuvaksi päädytään varsinkin nuorena, kun muutetaan pois vanhempien luota. Tämä näkyy myös toisin päin etenkin yksinhuoltajaäitien kohdalla, kun he lasten muuttaessa pois jäävät asumaan yksin. Keskeinen syy yksinasumiseen läpi ikäluokkien ovat erot. Vanhemmalla iällä naisilla korostuu leskeys syynä yksinasumiseen.

STTK:n julkaisu: Taloutta ja työelämää – Yksinasumisen muutokset ja tulotaso

Politiikassa huomio yksinasuviin

Vaikka perheystävällinen politiikka on tärkeää esimerkiksi huoltosuhteen näkökulmasta, STTK toivoo nykyistä enemmän huomiota siihen, että yhä useampi suomalainen asuu yksin. Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Suurin taloudellinen riski liittyy asumiskustannuksiin.

– Tavoitteena pitää olla, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yksinasuvien palvelutarpeet on huomioitava nykyistä paremmin uusien hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä.
– Yhteishuoltajuus on jatkossa huomioitava paremmin etuuksissa. Ikääntyvät yksinasuvat puolestaan tarvitsevat muita enemmän ja useammin palveluita, puheenjohtaja.

Pienten asuntojen määrän lisääminen parantaisi yksinasuvien tilannetta.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi työasuntovähennys tulisi muuttaa yhdenvertaiseksi yksinasuville. Verotuksen puolella esimerkiksi kotitalousvähennyk­sen kehittämistä kotitalouskohtaiseksi tulisi harkita, Palola esittää.

STTK:n esitykset yksinasuvia tukeviksi politiikkatoimiksi.

Lisätietoja selvityksestä:
Timo Kauppinen, puhelin 029 524 7233
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030
Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432

Ajankohtaista

1.5.2025

Antti Palolan vappupuhe

Lue
30.4.2025

ERTO: Henkilöstöalalle sopu – 5.5. uhanneet lakot peruutettu

Lue
30.4.2025

Yhteisymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskorotuksista saavutettu – ”Tämä osoitti neuvottelujärjestelmän toimivuuden”

Lue
30.4.2025

Tehy, KT ja muut järjestöt: Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla

Lue
30.4.2025

Asbestityötä ja työsuojelun ammattipätevyyttä koskevan lainsäädännön muuttaminen, HE

Lue
29.4.2025

Jyty: Kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman irtisanominen on valitettava käänne

Lue
29.4.2025

Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä koko kesän ajan 

Lue
28.4.2025

Tehy: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n  kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman – irtisanominen ei tullut yllätyksenä

Lue