STTK: Palkkatasa-arvo edellyttää palkka-avoimuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut palkka-avoimuutta käsitelleen työryhmän loppuraportin. Työ on perustunut hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan perusteettomien palkkaerojen ja -syrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.

Palkkatasa-arvo on perusoikeus ja ihmisoikeus. Se on myös oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusta.
– Palkka-avoimuuden edistäminen on keskeinen keino sukupuolten välisen palkkatasa-arvon tavoittelemisessa ja syrjinnän estämisessä, STTK:ta työryhmässä edustanut juristi Anja Lahermaa korostaa.

Ehdotetut lakimuutokset ovat STTK:n mielestä oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
– Hallitusohjelma olisi antanut mahdollisuuden palkkatasa-arvon edistämiseen esitettyä tehokkaammin, Lahermaa arvioi.

STTK:n näkemys on, että palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Ensin olisi annettava henkilöstönedustajalle oikeus saada koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Sen jälkeen palkka-avoimuutta voisi avata enemmän samalla, kun lisätään henkilöstön palkkatietämystä.

Ehdotetuissa lakimuutoksissa myönteistä on se, että jatkossa kaikkien työnantajien olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen sekä se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.
– Kannatamme myös sitä, että palkkakartoitusta laadittaessa henkilöstönedustajilla olisi nykyistä laajempi tiedonsaantioikeus palkkatietoihin.

Suurin ongelma ehdotetuissa muutoksissa on STTK:n mielestä se, että henkilöstönedustajan tiedonsaantioikeudet on kytketty vain tasa-arvosuunnitelman tekemiseen.
– Näin ollen tiedonsaantioikeudet koskevat vain työpaikkoja, joissa on vähintään 30 henkilöä. Erittäin iso osa suomalaisista työpaikoista ja suomalaisista palkansaajista jää tämän soveltamisalan ulkopuolelle. Henkilöstönedustajalla on oltava oikeus työntekijöiden palkkatietoihin palkkakartoituksesta riippumatta. Jos henkilöstönedustaja ei saa tietoja, hänellä ei ole mahdollisuutta varmistaa, onko työpaikalla perusteettomia palkkaeroja, jotka olisi korjattava, Lahermaa huomauttaa.

Ajankohtaista

8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue