STTK: Palkkatasa-arvo edellyttää palkka-avoimuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut palkka-avoimuutta käsitelleen työryhmän loppuraportin. Työ on perustunut hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan perusteettomien palkkaerojen ja -syrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.

Palkkatasa-arvo on perusoikeus ja ihmisoikeus. Se on myös oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusta.
– Palkka-avoimuuden edistäminen on keskeinen keino sukupuolten välisen palkkatasa-arvon tavoittelemisessa ja syrjinnän estämisessä, STTK:ta työryhmässä edustanut juristi Anja Lahermaa korostaa.

Ehdotetut lakimuutokset ovat STTK:n mielestä oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
– Hallitusohjelma olisi antanut mahdollisuuden palkkatasa-arvon edistämiseen esitettyä tehokkaammin, Lahermaa arvioi.

STTK:n näkemys on, että palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Ensin olisi annettava henkilöstönedustajalle oikeus saada koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Sen jälkeen palkka-avoimuutta voisi avata enemmän samalla, kun lisätään henkilöstön palkkatietämystä.

Ehdotetuissa lakimuutoksissa myönteistä on se, että jatkossa kaikkien työnantajien olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen sekä se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.
– Kannatamme myös sitä, että palkkakartoitusta laadittaessa henkilöstönedustajilla olisi nykyistä laajempi tiedonsaantioikeus palkkatietoihin.

Suurin ongelma ehdotetuissa muutoksissa on STTK:n mielestä se, että henkilöstönedustajan tiedonsaantioikeudet on kytketty vain tasa-arvosuunnitelman tekemiseen.
– Näin ollen tiedonsaantioikeudet koskevat vain työpaikkoja, joissa on vähintään 30 henkilöä. Erittäin iso osa suomalaisista työpaikoista ja suomalaisista palkansaajista jää tämän soveltamisalan ulkopuolelle. Henkilöstönedustajalla on oltava oikeus työntekijöiden palkkatietoihin palkkakartoituksesta riippumatta. Jos henkilöstönedustaja ei saa tietoja, hänellä ei ole mahdollisuutta varmistaa, onko työpaikalla perusteettomia palkkaeroja, jotka olisi korjattava, Lahermaa huomauttaa.

Ajankohtaista

24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue