STTK: Palkkatasa-arvo edellyttää palkka-avoimuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut palkka-avoimuutta käsitelleen työryhmän loppuraportin. Työ on perustunut hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan perusteettomien palkkaerojen ja -syrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.

Palkkatasa-arvo on perusoikeus ja ihmisoikeus. Se on myös oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusta.
– Palkka-avoimuuden edistäminen on keskeinen keino sukupuolten välisen palkkatasa-arvon tavoittelemisessa ja syrjinnän estämisessä, STTK:ta työryhmässä edustanut juristi Anja Lahermaa korostaa.

Ehdotetut lakimuutokset ovat STTK:n mielestä oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.
– Hallitusohjelma olisi antanut mahdollisuuden palkkatasa-arvon edistämiseen esitettyä tehokkaammin, Lahermaa arvioi.

STTK:n näkemys on, että palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Ensin olisi annettava henkilöstönedustajalle oikeus saada koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Sen jälkeen palkka-avoimuutta voisi avata enemmän samalla, kun lisätään henkilöstön palkkatietämystä.

Ehdotetuissa lakimuutoksissa myönteistä on se, että jatkossa kaikkien työnantajien olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen sekä se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.
– Kannatamme myös sitä, että palkkakartoitusta laadittaessa henkilöstönedustajilla olisi nykyistä laajempi tiedonsaantioikeus palkkatietoihin.

Suurin ongelma ehdotetuissa muutoksissa on STTK:n mielestä se, että henkilöstönedustajan tiedonsaantioikeudet on kytketty vain tasa-arvosuunnitelman tekemiseen.
– Näin ollen tiedonsaantioikeudet koskevat vain työpaikkoja, joissa on vähintään 30 henkilöä. Erittäin iso osa suomalaisista työpaikoista ja suomalaisista palkansaajista jää tämän soveltamisalan ulkopuolelle. Henkilöstönedustajalla on oltava oikeus työntekijöiden palkkatietoihin palkkakartoituksesta riippumatta. Jos henkilöstönedustaja ei saa tietoja, hänellä ei ole mahdollisuutta varmistaa, onko työpaikalla perusteettomia palkkaeroja, jotka olisi korjattava, Lahermaa huomauttaa.

Ajankohtaista

4.12.2023

Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Lue
4.12.2023

Tehy: Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muutoksista viittaa kintaalla perusoikeuksille

Lue
2.12.2023

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi Valtteri Mäyrälä 

Lue
2.12.2023

Tamperelainen Ida Korsimo on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2023 

Lue
1.12.2023

Kirkon alan palkkoja nostetaan – neuvottelutulos on hyväksytty

Lue
1.12.2023

STTK: Työntekijöiden rooli ja osaamistarpeet tunnistettava osana ilmastotoimia

Lue
1.12.2023

Kaisa Rihu Toimihenkilöarkiston johtajaksi

Lue
30.11.2023

Lähde mukaan rakentamaan tervettä ja liikkuvaa Suomea

Lue