Työmarkkinakeskusjärjestöt: Suomen etu on investointeja ja työllisyyttä tukeva EU-rahoitus


Koronavirus ja työelämä

Koronakriisi on koskettanut koko Euroopan unionia ja se on johtanut ennennäkemättömään terveydelliseen ja taloudelliseen shokkiin. Kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta, johon EU-maat eivät ole voineet itse vaikuttaa. Yhteistyötä tarvitaan pandemian nujertamisessa, mutta myös kriisistä elpymisessä.

Suomen osalta tilanne on huolestuttava, sillä taloutemme arvioidaan elpyvän koronakriisistä muita EU-maita hitaammin. Euroopan investointitaantuma ja talouden pitkittynyt pysähdys olisivat erityisen ongelmallisia Suomelle, sillä EU on päämarkkinamme ja vientimme nojaa merkittävästi investointihyödykkeisiin.  Suomen nousu koronakriisistä ja työpaikkojen pelastaminen linkittyvät tiiviisti Euroopan elpymiseen.

Nyt suunnitteilla olevan elpymisrahaston tavoite on kannatettava: myöntää rahoitusta valikoituihin investointikohteisiin, ei yleistä tukea valtioille. Suomen tulee varmistaa tämä myös jatkovalmistelussa. Kohteena ovat investoinnit ja uudistukset, jotka koskevat mm. vihreää kasvua ja digitaalista muutosta. Elpymispanostuksilla voimme tukea EU:n pitkän aikavälin tavoitteita kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja osaamisen kohottamista.

Elpymisrahasto on väliaikainen ja koskee käsillä olevan koronakriisin seurauksia. Kriisi on koskettanut kaikkia EU-maita ja siksi myös kaikkien maiden on mahdollista saada apua rahastosta.

Komission ottamien lainojen takaisinmaksussa harkitaan EU:lle uusia omia varoja. EU:n rahoituslähteitä arvioitaessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että järjestelmä tukee kestävää kasvua, työpaikkojen syntymistä ja EU:n kansainvälistä kilpailukykyä.

Elpymisrahaston monet yksityiskohdat ovat vielä auki. Niiden valmistelu ja päätöksenteko pitää tehdä avoimesti ja läpinäkyvästi.

Suomen on suhtauduttava rakentavasti EU:n elpymisrahaston perustamisesta käytäviin neuvotteluihin. Vain siten pääsemme vaikuttamaan siihen, millaiseksi elpymisväline muodostuu. On myös huomioitava mahdolliset seuraukset, jos ratkaisua ei synny. Ilman yhteistä tahtoa EU:n toimintaa murretaan sisältä käsin, jolloin myös maanosamme globaali rooli typistyy. EU:n ja euroalueen toimintakyky ja yhteistyö ovat meille välttämättömyys.

 

Jyri Häkämies, EK:n toimitusjohtaja

Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja

Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja