STTK: Kehysriihi on kriisiriihi, hallitus linjasi vaikuttavia toimia ihmisten toimeentulon turvaamiseksi


Talouspolitiikka

Suomen hallitus on tänään esitellyt kehysriihilinjaukset, joiden pääpaino on koronakriisin aiheuttaman talouskriisin hoidossa. STTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että hallitus ennakoi kriisin päättymistä sitoutuen sosiaalisesti, taloudellisesti ja eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukaisiin, ja ekologisesti kestäviin toimiin. STTK kiittää hallitusta myös kriisin akuutista hoitamisesta ihmisten terveys, toimeentulo ja hyvinvointi edellä.

Kehysriihessä päätettiin tukea kuntia vähintään miljardilla eurolla. Lisäksi kunnat tulevat saamaan tänä vuonna verotulojen viivästymisen johdosta tukea puoli miljardia euroa. Tämä tuki peritään takaisin ensi vuonna.

– Tämä on hyvä alku, mutta lisätarpeita on arvioitava uudelleen koronakriisin edetessä. Kuntien työntekijöillä on merkittävä rooli kriisin torjunnassa. Lomautuksiin ja irtisanomisiin ei ole varaa, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa.

STTK kiittelee päätöstä työttömyyskassojen toiminnan turvaamisesta 20 miljoonalla eurolla. Riittävän nopea etuuksien maksaminen edellyttäisi myös maksatusten automatisointia.

– Lomautettua tai irtisanottua työntekijää ei lohduta useiden kuukausien kuluttua maksettava työttömyyskorvaus, vaan hän tarvitsee rahaa välttämättömien menojen kattamiseen heti. Kun etuuksien käsittelysumaa ehditään purkaa, voidaan perusteettomat maksatukset korjata jälkikäteen.

Yrityksiä tuetaan monipuolisesti esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja Teollisuussijoituksen kautta noin kahdella miljardilla eurolla tänä vuonna.

– Yritysten tukeminen on välttämätöntä, jotta työpaikat voidaan säilyttää. Suurempia yrityksiä olisi vastikkeettomien avustuksien sijaan järkevä tukea pääomittamalla. Nyt pääomittaminen Teollisuussijoituksen kautta jää sivurooliin, Lainà huomauttaa.

Hallituksen varauduttava menoelvytykseen heti koronaepidemian jälkeen

Suhdannepuskurin aktivoiminen on tervetullut panostus koronakriisin jälkipyykin hoitamiseksi. Lisätalousarvioiden myötä valtion menoja kasvatetaan noin viidellä miljardilla eurolla tänä vuonna, mutta menolisäykset koostuvat pääasiassa rahoitustuesta ja automaattisista vakauttajista. Hallituksen kehysriihessä varsinaiseen menoelvytykseen ei vielä varattu rahaa tälle vuodelle.

– Hallituksen tulee varautua voimakkaaseen ja riittävän pitkäkestoiseen menoelvytykseen heti koronaepidemian jälkeen. Elvytyspaketti olisi erinomainen tilaisuus tehdä esimerkiksi tarpeellisia ilmasto- ja infrainvestointeja, STTK:n pääekonomisti Lainà esittää.

STTK on ehdottanut kriisitoimena tukea työajan lyhentämiseen.

– Työajan lyhentämisen tuki voisi vähentää lomautusten ja irtisanomisten määrää jo koronakriisin aikana. Se olisi hyödyllinen työkalu myös rajoitustoimenpiteiden purkamisen aikana ja tukisi työntekijöiden nopeaa paluuta takaisin töihin, Lainà korostaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Pääekonomisti Patrizio Lainà, p. 040 5834432