Talousennusteissa näkyy piristymistä?


Yleinen ”konsensusnäkemys” Suomen taloudesta on, että nopean kasvun vuodet ovat takanapäin ja edessä on vaimeaa kasvua, joka koostuu lähinnä yksityisestä kulutuksesta. Rakentaminen, teollisuus ja investoinnit ovat yleisen näkemyksen mukaan sakkaamassa tai vähintään vaimenemassa.

Käsityksiä tulee ja menee. Kuvatun kaltainen suhdanneprofiili on ollut nyt vallalla noin vuoden verran. Joskus tulevaisuudenkuvat muuttuvat nopeastikin.

Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus julkaistiin 18. joulukuuta. Tuliko vallitsevalle suhdanneprofiilille vahvistusta?

VM:n talouskatsaus on aiempaan nähden hieman myönteisempi

Itse asiassa VM:n talouskatsaus on aiempaan nähden hieman myönteisempi. Tulevien vuosien bruttokansantuote-ennusteita on korjattu maltillisesti ylöspäin. Tuotannollisten investointien kasvu elpyy, samoin tutkimus- ja kehitysinvestointien. Myös maailmankaupan elpymistä odotetaan lähivuosina kohentumisen myötä. Epävarmassa tilanteessa näkyy tasaantumisen merkkejä.

Tulevien vuosien bruttokansantuote-ennusteita on korjattu maltillisesti ylöspäin.

Myös toteutuneessa tuotannossa on tapahtunut yllättävä piristyminen. 29.11 julkaistussa Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidossa nähtiin 2,2% kasvu edellisvuoteen nähden. Odotukset olivat olleet matalammalla.

Kokonaistuotannon muutos

Tilanne kuvaa hyvin talousennustamisen epävarmuutta. Nyt julkaistun katsauksen arviot ulottuvat pisimmillään vuoteen 2024 asti. Tulevaisuutta ennustetaan hyvinkin pienistä signaaleista, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. Talouspolitiikan kalibroiminen on haastavaa, jos käsitykset muuttuvat nopeaan tahtiin.

Joka tapauksessa pitää iloita piristyneistä talousnäkymistä. Seuraavat muutamat vuodet eivät olekaan matalasuhdanteen loppumisen odottamista, vaan kasvun aihioitakin näkyy. Suomen seuraavien vuosien taloustilannetta ei ole päätetty etukäteen puolestamme.

 

Linkki Valtiovarainministeriön katsaukseen.

 

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

***

Budjettiesitys 2020 – onko vastasyklisyys unohtunut talouskeskustelusta?