Suomen ay-liike puolustaa työntekijöiden ihmisoikeuksia kehitysmaissa


Suomen ay-liike puolustaa työntekijöiden ihmisoikeuksia kehitysmaissa

Viiden päivän äitiysloman saaminen tai työntekijöiden neuvotteluoikeuksien tunnustaminen voi kestää kehitysmaassa kymmenen vuotta – ja ylikin. Suomalaiset liitot ja keskusjärjestöt ovat toimineet kehitysyhteistyöjärjestönsä SASKin kanssa työntekijöiden ihmisoikeuksien puolesta jo 33 vuotta.

Jokainen askel kohti demokraattisempaa ja työntekijöiden oikeudet huomioon ottavaa yhteiskuntaa on tärkeä. Työntekijöiden aseman kohentaminen vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK painottaa.
SASKiin kuuluu kaikkiaan 34 ammattiliittoa, kaksi keskusjärjestöä ja yksi opiskelijajärjestö.

– Vuosikymmenten aikana osa aiemmin tukea saaneista maista on kehittynyt esimerkiksi naapurimaihin verrattuna, SASKin viestintäpäällikkö Laura Ventä kertoo.

Kehitys vie aikansa, erityisesti kun halutaan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin.

– Vain 3,3, miljoonan asukkaan Uruguay Etelä-Amerikassa on noussut muun muassa metsäteollisuuden avulla ja alan ammattiliitto on saanut neuvoteltua yleissitovat työehtosopimukset.
Suomen ay-liikkeen tuella Nepalissa paikalliset ammattiliitot ovat yhteisvoimin auttaneet ensin perustuslain laatimista ja sittemmin työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön syntymistä. Suomalaisen ay-liikkeen tuki kamppailussa on ollut Ventän mukaan merkittävä.

– Kehitys vie aikansa, erityisesti kun halutaan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. Juuri sitä työntekijöiden ihmisoikeuksien parantaminen kehittyvissä maissa vaatii. Toki tarvitaan myös toimintaa työpaikoilla, ruohonjuuritasolla, Ventä sanoo.

SASKin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen sanoo, että järjestön tehtävä on tukea työntekijöiden oikeuksia globaalissa etelässä.

– Onnistumme siinä parhaiten tukemalla paikallisia ammattiliittoja ja keskusjärjestöjä.

Kaikkein hauraimmissa maissa tarvitaan kuitenkin toisenlaista kehitysyhteistyötä. Vauhkonen huomauttaa, että ilman toimivia työmarkkinoita ja jonkinlaista järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä työntekijöiden oikeuksiin on lähes mahdoton vaikuttaa.

– Yhteiskunnallisten rakenteiden pitää toimia ja ammattiyhdistystoiminnan täytyy olla ainakin oraalla, ennen kuin SASK harkitsee hanketoimintaa.

Toimintaa kolmella mantereella

Laura Ventä, SASK

SASK:n viestintäpäällikkö Laura Ventä kertoo, että yksi osa suomalaisten liittojen solidaarisuustyötä on pitää huolta, että työntekijät oppivat tuntemaan oikeutensa.

SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa on tällä hetkellä yhteensä 35 hanketta kolmella eri mantereella: Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeet kestävät vähintään neljä vuotta, useimmiten pidempään.

Valtaosan kehitysyhteistyöstä ja myös SASKin toiminnasta rahoittaa ulkoministeriö. Suomalaisten liittojen rahoitusosuus hankkeista on 17 prosenttia. Nykyään kaikissa uusissa projekteissa on mukana useampi suomalainen ammattiliitto tai keskusjärjestö.

– Voimme käynnistää isompia ja vaikuttavampia hankkeita. Niihin saadaan paremmat resurssit ja monipuolisempaa osaamista, Ventä painottaa.

Tiukat kriteerit hankkeille

SASK ja sen kehitysyhteistyöhankkeissa mukana olevat ammattiliitot tietävät, että kehitys on hidasta ja toisinaan otetaan takapakkeja.

Vauhkonen tähdentää, että hankkeen tulee täyttää ulkoministeriön asettamat tavoitteet. Niitä ovat muun muassa tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistaminen sekä yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimintakyvyn edistäminen.

– Kuulemme jäsenjärjestöjen toiveita kehitysyhteistyökohteiden maantieteellisestä alueesta ja toimialasta. Mutta ennen kaikkea selvitämme kansainvälisten kumppaneidemme tarpeet.

Tärkein ehto on kuitenkin, että kohdemaa löytyy Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysmaiden listalta. Se päivitetään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran 2020. Vain listalla olevissa maissa voi käyttää kehitysyhteistyörahaa.

– Osa maista nousee kehittyneiden maiden joukkoon, mikä on aika hieno saavutus, Vauhkonen muistuttaa.

Kolumbian ennakoidaan Vauhkosen mukaan siirtyvän pois kehitysmaiden listalta. Jos niin käy, SASKin pitää päättää hanketoiminta maassa luultavimmin 1 – 2 vuoden siirtymäajan kuluessa.
Toisaalta moni maa menestyy kansainvälisissä tilastoissa, vaikka tuloerot ovat valtavat tai ay-liikkeen toimintaa ei suvaita.

– Meidän pitää keskustella, miten kontaktit Kolumbian ay-liikkeeseen pidetään yllä. Ay-liikkeen tilanne ei ole dramaattisesti parantunut, vaan ay-oikeuksien loukkaukset ovat yhä tavallisia. Työntekijöiden oikeuksien puolustajia jopa murhataan kiihtyvällä tahdilla. Samaa tapahtuu Filippiineilläkin.

Pohjatyö vie vuosia

Tulokset kehitysyhteistyössä näkyvät hitaasti. Vauhkonen sanoo, että sekä avunantajien että avunsaajien on hyvä tiedostaa tämä.

– Muistan, kuinka olimme eräässä kohdemaassa kertomassa suomalaisen ay-liikkeen yli satavuotisesta historiasta. Näytimme kuvan erään liiton toimistosta, jolloin paikalliset totesivat, että heillä on vielä kymmeniä vuosia matkaa tällaiseen. Suomen esimerkki toimii hyvänä kannustimena.

Filippiineillä ja useassa muussa maassa moni työntekijä pelkää liittyä liittoon, sillä se saattaa johtaa irtisanomiseen.

Filippiineillä julkisen alan työntekijät onnistuivat kuitenkin viime vuonna saavuttamaan viimein neuvotteluoikeudet pitkän ja monipolvisen vaikuttamistyön seurauksena. Valtio ratifioi ILOn yleissopimuksen 151 ensimmäisenä Aasiassa, mikä on Vauhkosen mukaan koko mantereen mittakaavassa todella iso saavutus.

– Työntekijät pystyvät todella neuvottelemaan työehdoistaan, ei vain työvaatteiden väristä.

Seuraavaksi varmistetaan, että sopimuksen määrittämät asiat todella viedään osaksi lainsäädäntöä.
Aiemmin Pardia, nyttemmin Ammattiliitto Pro, on tukenut Filippiinien julkisen sektorin hanketta jo vuosia. STTK puolestaan oli mukana synnyttämässä maahan uutta liittojen ja keskusjärjestöjen yhteenliittymää, joka tarjoaa tukea yksittäisille liitoille vaikuttamistyöhön.
Yleensä lähdetään liikkelle aivan perusasioista.

– Yksi osa suomalaisten liittojen solidaarisuustyötä on pitää huolta, että työntekijät oppivat tuntemaan oikeutensa, Ventä kertoo.

– Eräs köyhä nepalilainen mies sen kiteytti hienosti: ”Oikeuksiani en menetä, vaikka työpaikat vaihtuvat. Niitä kukaan ei voi ottaa minulta pois”.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

***

STTK:laiset liitot aktiivisesti parantamassa työoikeuksia maailmalla

”Häipykää maasta 48 tunnissa tai joudutte kärsimään” – Kolumbialaisten ay-aktiivien henkeä uhataan