Vuonna 2026 asia on jopa kirjattu Petteri Orpon hallituksen lakiesityksen perusteluihin. Määräaikaisia työsopimuksia helpottavan lakiesityksen vaikutus on arvioitu perusteluissa vähäiseksi, koska sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä synnytysiässä oleviin naisiin. Laki voidaan hallituksen mielestä säätää, vaikka se asettaa naiset selkeästi heikompaan asemaan työelämässä.
Reilu 80 vuotta sitten Juho Kusti Paasikiven hallitus valmisteli lain, jonka mukaan naisten palkka sai olla enintään 80 prosenttia miesten palkasta. Lainsäädäntö teki yhteiskunnallisesti hyväksytyksi menettelyn, että samanarvoisesta työstä saattoi maksaa erisuuruista palkkaa pelkästään sukupuoleen perustuen. Samalla yleistyi käsitys siitä, että naisvaltaisten alojen työ olisi vähemmän vaativaa kuin miesvaltaisten alojen.
Vuonna 2023 kirjoitin eräässä blogissa, että Paasikiven aikaista lakia on nykypäivänä vaikea ymmärtää saati hyväksyä. Vaan kuinkas kävikään. Kolme vuotta myöhemmin Arkadianmäellä tehdään aivan vastaavaa politiikkaa ja hallituspuolueiden enemmistön äänillä tämäkin lakihanke todennäköisesti runnotaan läpi piittaamatta tasa-arvosta tuon taivaallista.
Palkkatasa-arvo ei ole parantunut juurikaan vuodesta 1945, vaikka Suomi ratifioi jo vuonna 1962 ILOn samapalkkaisuussopimuksen, jonka mukaan samanarvoisesta työstä täytyy maksaa sama palkka. Naisen euro oli tilastokeskuksen vuoden 2025 selvityksen perusteella edelleen 84 senttiä. Nainen siis tienaa kokoaikatyössä keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin mies. 1945 lainsäädännöstä tilanne on parantunut vain neljä prosenttia. Tällaista kehitystä tuskin kukaan voi kehua ja kiitellä.
Suomalainen työelämä ei vielä ole tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen. Teemme jatkuvasti työtä näiden arvojen saavuttamiseksi. STTK julkaisee tänään eduskuntavaalien tavoitteet , joiden avulla näitä arvoja voidaan edistää. Haasta omaa vaaliehdokastasi näistä aiheista ja äänestä henkilöä, joka on sitoutunut tekemään työtä oikeudenmukaisemman työelämän puolesta.
Seksuaalinen häirintä on edelleen vaarallisen tavallista työelämässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista naisista ja 14 prosenttia miehistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikalla. Kohteeksi joutuvat erityisesti nuoret naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat, mutta seksuaalista häirintää kokevat myös miehet.
Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä työmarkkinatoimijoiden kanssa ryhtynyt etsimään keinoja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Tule kuulolle 6. maaliskuuta klo 13 STTK:n perinteiseen naistenpäivän keskustelutilaisuuteen, jossa on aiheena Vaarallisen tavallista: Miten pysäytämme seksuaalisen häirinnän työelämässä?
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2026 STTK ja useat jäsenliittomme marssivat tasa-arvon puolesta. Nähdään Rautatientorilla Helsingissä klo 13!
Maaliskuun aikana kerromme myös, miten STTK:n jäsenliitot ovat parantaneet työehtosopimusten avulla työelämän tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Olemme nimenneet maaliskuun tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden teemakuukaudeksi. Osallistu tilaisuuksiin ja seuraa meitä somessa – tule kuulolle!
Else-Mai Kirvesniemi
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja.
