STTK:n lausunto rautatiealan sääntelyelimelle
Lausunto perustuu STTK:n aluetoimikunnissa vaikuttavien henkilöiden näkemyksiin ja kokemuspohjaan henkilöliikennepalvelujen käyttäjinä.
STTK:n aluetoimikunnat edustavat laajasti STTK:n jäsenliittojen jäsenkuntaa kuudellatoista alueella. Aluejakomme noudattelee pääpiirteittäin ELY-keskusten nykyistä aluejakoa ja kattaa koko Suomen.
Palveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta
Mahdollisuudet liikkua junalla ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea. Työmatkaliikkuminen on erittäin haasteellista, jos reittitarve suuntautuu pääratojen ulkopuolelle. Suurin pullonkaula on poikittaisliikenne pääradoille. Matka-ajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Paremmin aikataulutettujen ja ympärivuotisten liityntälinjojen tarve on suuri (bussi – juna). Vaihtoehtoisesti tarvitaan enemmän ja ympärivuotisia poikittaisliikenteen junavuoroja pääradoille.
Henkilöliikennepalvelut ovat eriytyneet itäisen ja läntisen Suomen välillä. Itä-Suomen osalta matkapalveluiden saatavuus on heikompaa erityisesti aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ei pääse varhain aamulla, eikä sieltä takaisin myöhään illalla. Myöskään Itä- ja Kaakkois-Suomea ei ole mahdollista saavuttaa aikaisin aamulla, eikä sieltä voi lähteä myöhään illalla pääkaupunkiseudulle. Tämä rajoittaa työmatkustamista, työvoiman liikkuvuutta ja kansainvälistä saavutettavuutta molempiin suuntiin. Se heikentää myös avoimien työpaikkojen ja työvoiman kohtaantoa Suomessa.
Esimerkkejä alueilta:
- Keski-Eurooppaan suuntaavat aamulennot eivät ole saavutettavissa Itä-Suomesta. Euroopasta tuleva matkustaja ei voi jatkaa junalla Itä-Suomeen iltalennon jälkeen, koska yhteyttä ei ole saatavilla. Heikot yhteydet pidentävät matka-aikoja.
- Pohjois-Savosta on vaikea päästä Helsinkiin aamuisin, koska ensimmäinen VR:n yhteys on Helsingissä vasta n. klo 9.30. Tämä kannustaa lentämään, mikä ei ole raideliikenteen vetovoiman tai matkustamisen ympäristövaikutuksen näkökulmasta kestävää.
- Kaakkois-Suomen osalta tulee kiinnittää huomiota henkilöliikennepalveluiden tarjontaan, jotta matkustajilla on aidosti valinnanvaraa.
Tämä koskee sekä Kotka-Kouvola-, että Kouvola-Lahti-Helsinki-lähiliikennettä, kuin kaukojunavuoroja Imatra-Kouvola-Helsinki välillä.
Alueiden oma joukkoliikenne ei tue kaikkina aikoina sellaisia matkustusketjuja, jossa yhdistyy juna ja paikallisliikenne. Joukkoliikenteeseen luettavien taksien osalta saatavuus on heikentynyt maakuntakeskusten ulkopuolella. Taksit palvelevat jatkoyhteyksiä paikallisliikenteen tukena aiempaa heikommin.
Yövuorojen puute rajoittaa työmatkaliikenteen lisäksi tapahtumamatkailua. Esimerkiksi Tampereelta ei lähde yövuoroja Turkuun, mikä mahdollistaisi Tampereen uuden tapahtuma-areenan tapahtumien hyödyntämisen ilman hotelliyötä laajemmalle osalle väestöä.
Pääsääntöisesti asemien ja junien palvelut toimivat hyvin, mutta palveluita tulisi olla enemmän myös kasvukeskusten ulkopuolella. Junissa saatavilla oleva internetyhteys on hyvin epävarma, mikä rajoittaa työskentelyä junassa. VR-sovellus on helppokäyttöinen ja toimiva, erityisesti Junat kartalla –palvelu.
Rovaniemen rautatieasema on esimerkki asemien peruspalveluiden kuten neuvonnan heikosta saatavuudesta. Aseman käyttäjät ovat sekä paikallisia, että suurelta osin myös turisteja. Muiden neuvontapalveluiden puutteessa, aseman yhteydessä toimiva ravintola toimii tahtomattaan myös matkustajien neuvontapisteenä. Tilanne on kestämätön kaikkien aseman käyttäjien ja toimijoiden näkökulmasta.
Asemien aukioloa toivotaan laajennettavaksi eri puolilla Suomea. Ilmasto on kylmä suurimman osan vuotta, jolloin junaa tulisi päästä odottamaan lämpimiin ja kuiviin tiloihin. Tämä korostuu erityisesti junien myöhästymisten yhteydessä, mutta myös jatkoyhteyksien osalta.
Palveluiden hinnoittelusta
Lippujen hinnoittelu on kilpailukykyinen lentolippuihin verrattuna suuressa osassa Suomea. Matkapalveluiden dynaaminen hinnoittelu suosii kuitenkin matkojen varhaista suunnittelua, mutta nostaa samalla hintoja merkittävästi lähellä matkustusajankohtaa. Tämä osaltaan heikentää junamatkustamisen kilpailukykyä suhteessa omaan autoon, lentokoneeseen tai linja-autoon niiden matkojen osalta, joita ei ole pystynyt suunnittelemaan hyvissä ajoin etukäteen. Erityisesti asia korostuu makuupaikkojen kohdalla, jos ostoa ei pysty suorittamaan kolme kuukautta ennen matkustusajankohtaa. Myöhemmin lippujen hinnat ovat usein niin korkeat, että lentäminen on monelle varteenotettavampi vaihtoehto.
Opiskelijoiden alennusliput keräävät laajasti kiitosta. Opiskelijalippujen hintoja tulisi kuitenkin laskea entisestään.
Junalippujen hintojen porrastusjärjestelmää tulisi kehittää nykyisestä. Esimerkiksi Oulu-Helsinki-lippu saattaa olla halvempi kuin Rovaniemi-Kemi-lippu.
Lippujärjestelmistä
Lippukauppa toimii hyvin verkkopalvelussa ja VR-sovelluksen kautta. Digitaalisten lippujärjestelmien lähestyttävyyttä, joustavuutta sekä hinnoittelun läpinäkyvyyttä tulisi kehittää. Digitaaliset palvelut eivät voi olla ainoa tapa matkalipun ostamiseen. Junalla matkustamisen tulisi olla houkutteleva ja kaikille saavutettava vaihtoehto. Kaikki junamatkustajat eivät osaa käyttää digitaalisia palveluita. Asemilla kaivataan lisäksi henkilökuntaa palvelemaan lipunostossa.
Ostetun lipun vastaanottaminen tekstiviestillä puhelimeen lisäisi saavutettavuutta varsinkin monille ikääntyneille, joita omaiset ja ystävät auttavat lippujen ostossa.
Matkojen ketjuttaminen onnistuu hyvin junilla. Usein jatkoyhteydet tapahtuvat kuitenkin busseilla, jolloin matkalippuja joutuu ostamaan monesta eri sovelluksesta. Tätä olisi tulevaisuudessa tarkasteltava.
Palveluiden tulevaisuuden näkymistä
Matkustusyhteyksiä tulisi Suomessa jatkossa kehittää sen periaatteen pohjalta, että jokaiselle matkustajalle olisi aina mahdollista ja mielellään kustannustehokkainta valita ilmastoviisas vaihtoehto. Junan tulee olla kilpailukykyinen vaihtoehto erityisesti lentämiseen ja oman auton käyttöön nähden.
Junalla tapahtuvalta työmatkamatkustamiselta toivotaan nopeutta, helppoutta ja internetyhteyden toimivuutta. Rataverkkoa ja liikennettä pitää parantaa kautta Suomen, unohtamatta kasvukeskusten ulkopuolisia asemia ja reittejä, erityisesti poikittaisliikenteeltä kaivataan sujuvuutta. Rataverkon kunto Itä- ja Pohjois-Suomessa ei salli nopeampien junien täysmääräistä hyödyntämistä, mikä pidentää matka-aikoja.
STTK:n eri puolilta Suomea saamissa kommenteissa korostuu, että resurssien suuntaaminen Helsinki-Turku tai Helsinki-Tampere välisten osuuksien matkateon nopeuttamiseen koetaan erittäin epätarkoituksenmukaiseksi varojen käytöksi. Erityisesti näin on, jos nopeutta haetaan jättämällä pysähtymättä samoilla osuuksilla sijaitsevissa pienemmissä kaupungeissa tai kiertämällä väliin jäävät kaupungit. Kasvukeskusten välisen matkustusajan priorisointi heikentää alueiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta sekä vähentää ympäristöystävällistä matkustamista raiteilla. Resursseja pitäisi ennemminkin voimakkaasti kohdistaa poikittaisliikenteeseen ja laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen tarpeisiin. Tämä helpottaisi myös avoimien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoa, ja tukisi siten työllisyyskehitystä.
Juniin tarvitaan maksuttomia, hiljaisia työ- ja opiskelumatkavaunuja. Yöjunien maakuupaikkoja tulisi olla saatavilla aiemmin, kuin 3kk ennen matka-ajankohtaa.
Junien ja muiden jatkoyhteyksien nykyistä parempi aikataulusynkronisointi olisi erittäin tärkeää, jotta niin työmatkalaiset kuin vapaa-ajan matkalaiset, mukaan lukien turistit, eivät joutuisi jäämään asemalle odottamaan jatkoyhteyksiä kohtuuttoman pitkäksi aikaa. Tämä edellyttäisi raideliikenteen ja muiden matkustustapojen tiiviimpää yhteistyötä aikataulujen, reittien ja yhteisten lipputyyppien kehittämiseksi.
Muuta
Junien ravintolapalveluita tulisi kehittää erityisesti kevyempien ruokavaihtoehtojen ja terveellisempien välipalojen osalta.
Lipputyyppejä tulisi jatkojalostaa, jotta puhdas siirtymä voidaan toteuttaa myös liikenteessä tältä osin.
Esteettömyyden turvaamiseen tarvitaan lisää avustavaa henkilökuntaa asemille.
Lisätietoja STTK:ssa: Ulla Hyvönen