SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea

Lisätietoja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä. 

Tukimalli hyödyntäisi aikuiskoulutustuen toimivia elementtejä, kuten työn ja opintojen yhdistämiseen tarkoitettua soviteltua tukea. Vertailun vuoksi esimerkiksi opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun. Mallissa voitaisiin huomioida myös muun muassa työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin.  

Uuden tukimallin valmistelu tulee käynnistää välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus yhteiskunnassa ei vaarannu.  

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu suppeilla ja vajavaisilla talous- ja työllisyysvaikutuksilla. Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet päätöksen sukupuolivaikutukset sekä yksilön oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän perusoikeuden tulee toteutua myös taloudellisesti haastavana aikana. 

Toistaiseksi esillä olleet ehdotukset eivät riittäviä 

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät kannata aikuiskoulutustuen korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla, jotka ovat olleet esillä STM:n työuran aikaista oppimista pohtivan työryhmän valmistelussa. Ne siirtäisivät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentäisivät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia.  

Työuran aikaisesta opiskelusta hyötyvät myös työnantajat, kun osaavan työvoiman saatavuus paranee ja inhimillinen pääoma vahvistuu. Siksi rahoitusvastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista tulee jatkossakin jakaa oikeudenmukaisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken. Työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävät työttömyysvakuutusmaksut eivät myöskään lisää valtion talouden kuormitusta, toisin kuin opintotukeen tai lainaan perustuvat mallit.  

Lisätietoja: 

Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK, mikko.heinikoski@sak.fi  puhelin 040 564 7001 

Johtava asiantuntija Miika Sahamies, Akava, miika.sahamies@akava.fi, puhelin 050 530 5366  

Asiantuntija Riina Nousiainen, STTK, riina.nousiainen@sttk.fi puhelin 050 310 6056  

Ajankohtaista

1.5.2025

Antti Palolan vappupuhe

Lue
30.4.2025

ERTO: Henkilöstöalalle sopu – 5.5. uhanneet lakot peruutettu

Lue
30.4.2025

Yhteisymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskorotuksista saavutettu – ”Tämä osoitti neuvottelujärjestelmän toimivuuden”

Lue
30.4.2025

Tehy, KT ja muut järjestöt: Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla

Lue
30.4.2025

Asbestityötä ja työsuojelun ammattipätevyyttä koskevan lainsäädännön muuttaminen, HE

Lue
29.4.2025

Jyty: Kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman irtisanominen on valitettava käänne

Lue
29.4.2025

Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä koko kesän ajan 

Lue
28.4.2025

Tehy: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n  kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman – irtisanominen ei tullut yllätyksenä

Lue