Ukrainan sota nostaa inflaatiota

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Tilastokeskus julkaisi vastikään uudet kuukausittaiset inflaatiolukemat. Hinnat ovat nousseet 4,5 prosenttia vuodessa. Euroalueella inflaatio laukkaa seitsemässä prosentissa ja Yhdysvalloissa vielä korkeammalla.

Alla Tilastokeskuksen kuvaaja kuluttajahintaindeksistä eli hintojen noususta.

Liitekuvio 3. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - helmikuu 2022

Vielä pari vuotta sitten inflaatio oli lähellä nollaa. Samalla myös korot ovat olleet nollassa. Tilanne on monelle nuorelle uusi, mutta ei historiallisesti mitenkään poikkeuksellinen. Esimerkiksi ennen vuoden 2008 finanssikriisiä inflaatio kävi noin 4,5 prosentissa. 1980-luvulla vielä paljon korkeammalla.

Suomessa on tyypillisesti pelätty velkaantumista, ja erilaisia ”velkakelloja” on laadittu. Taustalla ovat historialliset syyt ja niiden seurauksena Suomessa sekä valtion että yksityisten kansalaisten velkojen korot ovat historiassa olleet yleensä korkeita. Velan saanti on joskus ollut vaikeaa eikä pääomia ole ollut tarjolla.

Sota

Mistä hintojen kohoaminen nyt sitten johtuu? Mitkä hinnat nousevat nopeimmin?

Vielä vuosi sitten vastaus olisi ollut rakentaminen. Rakennusala oli vuosina 2020 ja 2021 voimakkaassa nousussa ja työvoiman saatavuus oli valtava ongelma.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ongelmaksi ovat muodostuneet energia ja ruoka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sotkenut tai sotkemassa varsinkin ruoan, lannoitteiden ja energian maailmanmarkkinat. Esimerkiksi auringonkukkaöljyn tuotannosta noin 50 prosenttia tulee Ukrainasta.

Pellervon tutkimuslaitos ennusti vastikään ruoan hinnan nousevan Suomessa jopa 11 prosenttia tämän vuoden aikana. Bensiinin, dieselin ja lämmittämisen hinnannousua on vaikea edes arvioida vielä. Joka tapauksessa summa sattuu autolla töihin ajavan ja omaa taloa lämmittävän kukkarossa.

Vastaavasti autottomat, kerrostalossa asuvat ihmiset eivät juurikaan kärsi polttoaineen tai rakennuskustannusten noususta. Inflaation syyt siis jakavat kansaa. Ruokaa tietysti kaikki syövät.

Ruoan hinnannousu ei näy maataloustuottajien lompakossa. Syynä on lannoitteiden, lämmittämisen ja polttonesteiden hinnannousu. Tuloksena saatetaan nähdä kotimaisen ruoantuotannon lasku. Se olisi Suomelle kurjaa, koska se heikentää myös huoltovarmuutta. Lisäksi suomalaiset haluavat tutkitusti suosia kotimaista ruokaa

Maatalouden tuotantopanosten hinnat (PTT)

Pakotteet

Venäjän hyökkäyksen vuoksi EU on langettanut laajan määrän pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan. Vastaavasti Venäjä on langettanut pakotteita länsimaille.

Pakotteet pitävät sisällään muun muassa venäläisten ja valkovenäläisten pankkien sulkemisen pois SWIFT-järjestelmästä eli kansainvälisestä maksujenvälitysjärjestelmästä. Lisäksi lennot Venäjän alueella on kielletty, rauta- ja terästuotteiden kauppa kielletty ja oligarkkien rahat jäädytetty.

Suorat vaikutukset Suomeen tai suomalaiseen palkansaajaan ovat vähäisiä. Finnair lentää Aasiaan nyt etelän kautta, paitsi Japaniin. Sinne lennetään pohjoisnavan kautta.  

Suomessa toimivien pankkien tulee olla Suomeen rekisteröityjä yhtiöitä, eivätkä venäläiset pankit toimi Suomessa. Siten SWIFT-sulku ei vaikuta suoraan suomalaisiin. Suurempi ongelma sen sijaan on sodan aiheuttama sekasorto energia- ja ruokamarkkinoille.

Ostovoima

Kun inflaatio eli hintojen nousu on ollut matalaa, ammattiliitot lähtivät syksyllä palkkakierrokselle matalien inflaatio-odotusten kanssa. Ukrainan sotaa ei kukaan arvannut ja aiempina vuosina ostovoiman turvaaminen ja parantaminen oli helpompaa.

Nyt tilanne on muuttunut. Hintojen noustessa ostovoiman turvaaminen edellyttää aiempaa korkeampia palkankorotuksia. Muuten palkansaajan asema heikkenee. Ukrainan sota ja jo sitä aiemmin liikkeelle lähteneet hintapaineet ovat tulleet yllätyksenä työmarkkinoiden osapuolille siinä missä muillekin.

Nykyiset palkkaratkaisut ovat voimassa vain vuoden. Ensi syksynä aletaan siis neuvotella jo uusia palkankorotuksia. Neuvotteluista voi ennakoida vaikeita. Palkansaajat tähtäävät ostovoimansa turvaamiseen ja työnantajat vetoavat työn tuottavuuden maltilliseen kasvuun. Osapuolten näkemykset palkankorotusten tasosta lienevät vielä kauempana toisistaan kuin tyypillisesti. Inflaatiopaineet vaikuttavat siis lompakon kautta myös palkkaneuvotteluihin. Katsotaan, mitä syksy 2022 tuo tullessaan.

Antti Koskela
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue