Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työpaikoilla on nyt etsikkoaika luoda koronanjälkeiset uudet käytännöt

Suomen koronaexit koskee myös työpaikkoja. Nyt on työnantajien ja työntekijöiden oikea hetki yhdessä suunnitella, kuinka siirtyminen ’uuteen normaaliin’ tapahtuu ja miten työpaikan arkea kannattaa uudistaa. Samalla on päättäjien ja viranomaisten käsissä huolehtia rokotusten etenemisestä siten, että tautitilanteen takapakilta vältytään.

Työmarkkinajärjestöt vetoavat onnistuneen koronaexitin puolesta niin työpaikoilla kuin niitä ympäröivässä yhteiskunnassa.

Rokotuskattavuuden vauhdikas eteneminen on paras keino varmistaa, että talous pääsee kestävään kasvuvauhtiin, emmekä joudu takaisin tiukentuvien rajoitusten piiriin. Päätöksentekijöiden ja viranomaisten lisäksi vastuuta on meillä kaikilla. Koronarokotteen ottaminen on tärkeä teko niin itselle kuin koko yhteisölle. Työyhteisössä on aika käydä keskustelua kullekin organisaatiolle sopivista työnteon muodoista ja työskentelytavoista ja päivittää ne vastaamaan nykytarpeita. Korona-ajan opit on hyvä huomioida osallistavalla tavalla sekä yhteensovittaa arjessa ihmisten tarpeet ja työtehtävien vaatimukset.

Järjestöjen vinkit työpaikkojen koronaexitiin:

  • Ei ole yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan työpaikoilla tulee keskustella työn tekemisen tavoista uudessa tilanteessa työntekijöiden, henkilöstön edustajien ja työnantajien kesken. Henkilöstön näkemyksiä on tärkeää kuulla herkällä korvalla. 
  • Olennaista on hakea kullakin työpaikalla työtehtäviin parhaiten soveltuvia ratkaisuja, jotka tukevat työnteon arkea, tuottavuutta ja työhyvinvointia.
  • Johtaminen ja esihenkilötyö ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että paluu työpaikoille sujuu hyvinvointia tukien. Pitkittyneen kriisin jälkeen tärkeää on kiinnittää erityistä huomiota yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. 
  • Monessa työyhteisössä digitaalisuus ja hybridityö ovat merkittävästi lisääntyneet. Nyt on tärkeää arvioida kunkin työyhteisön työnteon pelisäännöt ja varmistaa, että ne ovat kaikkien tiedossa.  Etätyöstä on saatu sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, jotka on nyt otettava huomioon. Arvioinnissa on hyvä huomioida minkä kaltaisissa töissä, missä määrin ja millä tavoin etätyötä voi tehdä. Myös läsnätyötä tekevät tulee huomioida samalla, kun etätyö lisääntyy.
  • Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita työn tekemistavasta riippumatta ja työpaikkatasolla onkin syytä arvioida ajantasainen tilanne. On säilytettävä myös valmius ketterästi päivittää toimintatapoja, jos esimerkiksi tautitilanne sitä edellyttää.
  • Työterveyshuollolla on tärkeä rooli toimia tukena uudessa tilanteessa.

Lisätietoja:
Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, Akava, puh. 050 568 9188
Johtaja Taina Susiluoto, EK, puh. 050 331 9832
Lakimies Timo von Boehm, KiT puh. 0500 808 268
Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski, KT puh. 050 414 0718
Työehtoasiantuntija Karoliina Huovila, SAK puh. 040 521 9083
Johtaja Minna Ahtiainen, STTK, puh. 050 387 7030
Neuvotteleva virkamies Ulla Westermarck, Valtion työmarkkinalaitos, puh. 050 516 9108

Ajankohtaista

15.10.2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain muuttaminen – HE luonnos

Lue
15.10.2024

STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä

Lue
11.10.2024

Valtioneuvoston asetus teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen

Lue
11.10.2024

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027

Lue
11.10.2024

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportti

Lue
10.10.2024

Työhyvinvointimittarit osoittavat alaspäin

Lue
9.10.2024

Tehy: Attendon muutosneuvotteluiden takana hallituksen vastuuttomat päätökset ikäihmisten hoivasta – ”Emme hyväksy säästöjen hakemista iäkkäiden hoidosta ja hoitajien selkänahasta”

Lue
8.10.2024

Työeläkemaksut vuonna 2025

Lue