Palkka-avoimuus on keino edistää tasa-arvoa ja torjua syrjintää palkoissa

Kirjoittaja:

Outi Viitamaa-Tervonen

STM, Työ- ja tasa-arvo-osaston tasa-arvoyksikön projektipäällikkö

Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen palkkaus on työelämän tasa-arvokysymyksistä tärkeimpiä. Palkkatasa-arvo on edennyt Suomessa varsin hitaasti. Naisten ja miesten keskiansioiden ero on noin 16 prosenttia. Palkkaeron taustalla on rakenteellisia tekijöitä kuten työalojen ja ammattien jakautuminen sukupuolen mukaan ja naisenemmistöisten töiden ja alojen miesaloja matalammat palkat.  

Koko työmarkkinoiden palkkaero ei ole tasa-arvolain tarkoittaman syrjinnän mittari. Työelämässä esiintyy kuitenkin myös palkkasyrjintää ja perusteettomia eroja sukupuolen perusteella erityisesti samanarvoisissa eli yhtä vaativissa töissä. Tasa-arvolaki on yksi väline palkkasyrjinnän poistamiseksi ja palkkatasa-arvon edistämiseksi. Palkkasyrjinnän kielto ja palkkatasa-arvon edistäminen linkittyvät toisiinsa.  

Työntekijällä itsellään tulisi olla itsenäinen lakiin perustuva mahdollisuus selvittää mahdollista palkkasyrjintää ja saada asian arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Palkkasyrjintä sukupuolen perusteella samoissa tai samanarvoisissa töissä on kielletty. Havaituille palkkaeroille tulee olla hyväksyttävä syy. Työntekijän mahdollisuus saada käytännössä tietoja työnantajalta syrjintäepäilyjen tarkistamiseen tai niiden kumoamiseksi on tasa-arvolain nykysäännösten puitteissa rajallinen. Työntekijän tulisi saada parempaa oikeussuojaa yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat julkisia. Työntekijällä itsellään tulisi olla itsenäinen lakiin perustuva mahdollisuus selvittää mahdollista palkkasyrjintää ja saada asian arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Oikeuteen voitaisiin liittää salassapitovelvollisuus. 

Tasa-arvolain mukaan työnantajilla on velvoite edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Vähintään 30 työntekijää työllistävillä työnantajilla on lisäksi tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoite. Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Palkkakartoitus on suunnitelman keskeinen osa.  

Palkkakartoituksen avulla selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti ja yhtä vaativia töitä samalla tavalla.

Palkkakartoituksen avulla selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti ja yhtä vaativia töitä samalla tavalla. Kartoituksessa selvitetään palkkoja ja mahdollisten palkkaerojen syitä ja arvioidaan, ovatko erojen syyt perusteltuja. Henkilöstön edustajilla tulee olla käytössään palkkakartoituksen tekemisen edellyttämät tiedot kaikista henkilöstö- ja työntekijäryhmistä niin, että he voivat perustellusti arvioida mahdollisten palkkaerojen syitä ja osallistua päätöksiin korjaustoimenpiteistä. Henkilöstön edustajien riittävät tiedonsaantioikeudet ovat yksi edellytys palkkakartoitusten laadun kehittämisessä.  

Henkilöstön edustajien tulisi voida tarkastella työnantajan kanssa myös yksilötason palkkatietoja palkkakartoitusta tehtäessä. Tämä ei tarkoita, että samat tiedot olisivat näkyvissä myös lopullisessa, tasa-arvosuunnitelman osana julkaistavassa palkkakartoituksessa. 

Palkka-avoimuuden lisääminen on yksi keino muiden rinnalla edistää palkkatasa-arvoa ja estää palkkasyrjintää. Palkka-avoimuuden muutostarpeet tasa-arvolaissa liittyvät erityisesti palkkasyrjintää epäilevän työntekijän tiedonsaannin vahvistamiseen yksityisen sektorin työpaikoilla, henkilöstön edustajien tiedonsaannin parantamiseen palkkakartoituksia tehtäessä sekä henkilöstön palkkatietämyksen lisäämiseen. Palkka-avoimuuslainsäädäntöä valmisteleva kolmikantainen työryhmä käsittelee näitä kysymyksiä parhaillaan. Sen määräaika päättyy maaliskuun lopussa 2021.  

Outi Viitamaa-Tervonen 
Sosiaali – ja terveysministeriö 
Työ- ja tasa-arvo-osaston tasa-arvoyksikön projektipäällikkö 

Ajankohtaista

28.11.2020

Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Lue
27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue