Palkka-avoimuus on keino edistää tasa-arvoa ja torjua syrjintää palkoissa

Kirjoittaja:

Outi Viitamaa-Tervonen

STM, Työ- ja tasa-arvo-osaston tasa-arvoyksikön projektipäällikkö

Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen palkkaus on työelämän tasa-arvokysymyksistä tärkeimpiä. Palkkatasa-arvo on edennyt Suomessa varsin hitaasti. Naisten ja miesten keskiansioiden ero on noin 16 prosenttia. Palkkaeron taustalla on rakenteellisia tekijöitä kuten työalojen ja ammattien jakautuminen sukupuolen mukaan ja naisenemmistöisten töiden ja alojen miesaloja matalammat palkat.  

Koko työmarkkinoiden palkkaero ei ole tasa-arvolain tarkoittaman syrjinnän mittari. Työelämässä esiintyy kuitenkin myös palkkasyrjintää ja perusteettomia eroja sukupuolen perusteella erityisesti samanarvoisissa eli yhtä vaativissa töissä. Tasa-arvolaki on yksi väline palkkasyrjinnän poistamiseksi ja palkkatasa-arvon edistämiseksi. Palkkasyrjinnän kielto ja palkkatasa-arvon edistäminen linkittyvät toisiinsa.  

Työntekijällä itsellään tulisi olla itsenäinen lakiin perustuva mahdollisuus selvittää mahdollista palkkasyrjintää ja saada asian arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Palkkasyrjintä sukupuolen perusteella samoissa tai samanarvoisissa töissä on kielletty. Havaituille palkkaeroille tulee olla hyväksyttävä syy. Työntekijän mahdollisuus saada käytännössä tietoja työnantajalta syrjintäepäilyjen tarkistamiseen tai niiden kumoamiseksi on tasa-arvolain nykysäännösten puitteissa rajallinen. Työntekijän tulisi saada parempaa oikeussuojaa yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat julkisia. Työntekijällä itsellään tulisi olla itsenäinen lakiin perustuva mahdollisuus selvittää mahdollista palkkasyrjintää ja saada asian arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Oikeuteen voitaisiin liittää salassapitovelvollisuus. 

Tasa-arvolain mukaan työnantajilla on velvoite edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Vähintään 30 työntekijää työllistävillä työnantajilla on lisäksi tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoite. Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Palkkakartoitus on suunnitelman keskeinen osa.  

Palkkakartoituksen avulla selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti ja yhtä vaativia töitä samalla tavalla.

Palkkakartoituksen avulla selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti ja yhtä vaativia töitä samalla tavalla. Kartoituksessa selvitetään palkkoja ja mahdollisten palkkaerojen syitä ja arvioidaan, ovatko erojen syyt perusteltuja. Henkilöstön edustajilla tulee olla käytössään palkkakartoituksen tekemisen edellyttämät tiedot kaikista henkilöstö- ja työntekijäryhmistä niin, että he voivat perustellusti arvioida mahdollisten palkkaerojen syitä ja osallistua päätöksiin korjaustoimenpiteistä. Henkilöstön edustajien riittävät tiedonsaantioikeudet ovat yksi edellytys palkkakartoitusten laadun kehittämisessä.  

Henkilöstön edustajien tulisi voida tarkastella työnantajan kanssa myös yksilötason palkkatietoja palkkakartoitusta tehtäessä. Tämä ei tarkoita, että samat tiedot olisivat näkyvissä myös lopullisessa, tasa-arvosuunnitelman osana julkaistavassa palkkakartoituksessa. 

Palkka-avoimuuden lisääminen on yksi keino muiden rinnalla edistää palkkatasa-arvoa ja estää palkkasyrjintää. Palkka-avoimuuden muutostarpeet tasa-arvolaissa liittyvät erityisesti palkkasyrjintää epäilevän työntekijän tiedonsaannin vahvistamiseen yksityisen sektorin työpaikoilla, henkilöstön edustajien tiedonsaannin parantamiseen palkkakartoituksia tehtäessä sekä henkilöstön palkkatietämyksen lisäämiseen. Palkka-avoimuuslainsäädäntöä valmisteleva kolmikantainen työryhmä käsittelee näitä kysymyksiä parhaillaan. Sen määräaika päättyy maaliskuun lopussa 2021.  

Outi Viitamaa-Tervonen 
Sosiaali – ja terveysministeriö 
Työ- ja tasa-arvo-osaston tasa-arvoyksikön projektipäällikkö 

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue