Rajoituksia puretaan – raja Ruotsiin pysyy kiinni

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili

Jokainen meistä toimii joko koronan leviämistä vastaan tai sen puolesta. Ruotsi pääsi viime viikolla kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n listalle maista, joissa tartuntojen määrä on merkittävässä kasvussa. Euroopasta listalla ovat myös esimerkiksi Armenia, Moldova ja Pohjois-Makedonia.
Ruotsin tartuntaluku on tällä hetkellä korkea ja se on ollut viime päivätkin kasvussa. Sen perusteella sisärajavalvonta Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä jatkuu todennäköisesti vielä pitkään, vaikka rajoituksia puretaan monen muun maan osalta. Toki hallituksen tavoitteena on mahdollistaa rajoitukseton matkustaminen Ruotsista Suomeen niin nopeasti kuin tautitilanne sallii, ja tilannetta tarkastellaan jatkuvasti. Ruotsilla ja Suomella on kauppa- ja muussa yhteistyössä aivan erityinen kahdenvälinen side.

Oman perheeni normaalioloissa useita kertoja vuodessa Tukholmaan suuntautuvat sukulaisvierailut ovat olleet jäissä. Iäkkäiden perheenjäsenten tapaaminen ei tunnu millään tapaa järkevältä. Huomaan myös, että tyypilliset Tukholman ajanvietteeni eli museo-, ostos- ja kahvilakierrokset kylmäävät. Tukholma on ollut Ruotsin koronatiheintä aluetta koko kevään. Vaikka tartuntakäyrät ovat nousussa erityisesti Pohjois-Ruotsissa Länsi-Pohjan alueella, tilanne Tukholmassa on edelleen vaikea. En halua osallistua tähän ihmiskokeeseen.

Korkeat kuolleisuusluvut ja muun maailman kritiikki Ruotsin strategiaa kohtaan on Ruotsin kansanterveysviranomaisen (Folkhälsomyndigheten) tiedotustilaisuuksissa kuitattu yleensä tilastovirheiksi tai tautitilanteen eritahtisesta etenemisestä aiheutuviksi vääristymiksi. Tiedotustilaisuuksiin on muodostunut selkeä käsikirjoitus: ensin avataan muun maailman ja eniten koronasta kärsivien maiden tilannetta, sen jälkeen vasta Ruotsin. Vertailtaessa Italian, Espanjan, Iso-Britannian, USA:n ja Brasilian kuolleisuuslukuihin Ruotsin tilanne näyttää ymmärrettävältä ja maltilliselta. Lisäksi on muistutettu, että ruotsalaiset ottavat koronan ensimmäisen ja toisen aallon yhdellä kertaa. Samalla laumaimmuniteetti kasvaa. Lopputuloksena ruotsalaisia kuolee vähemmän kuin muita, joilla laumaimmuniteettia ei vielä ole, eikä ainakaan suhteessa yhtään enempää. Me muut vain emme vielä ole tautikehityksessämme siellä, missä Ruotsi jo on.

Folkhälsomyndigheten on käynyt koko koronakriisin ajan yksinäistä taistelua WHO:n suosituksia ja tilastointitapaa kohtaan. Koronastrategian pääarkkitehti Anders Tegnell kuvasi kevään tuntojaan radion kesäohjelmassa: ”Tuntui kuin koko muu maailma olisi tullut hulluksi”. Muusta maailmasta en tiedä, mutta ainakin minä olen kevään aikana pudistellut monta kertaa epäuskoisena päätäni: ”Ovatko ruotsalaiset tulleet hulluiksi”.

Maallikkojärjellä Ruotsin koronastrategian logiikka tökkii pahasti. Toki vasta historia tulee todistamaan, ovatko ruotsalaiset oikeassa ja koko muu maailma väärässä – vai päin vastoin.

***

Mikä oikein selittää kokonaisen kansakunnan raudanlujaa luottamusta näkemyksiin, jotka poikkeavat koko muun maailman näkemyksistä niin paljon? Ylimielisyys vai tyhmyys, kenties välinpitämättömyys? Ainakin luottamus tutkimukseen ja asiantuntijoihin on Ruotsissa perinteisesti todella kova, erityisesti luottamus ruotsalaisiin asiantuntijoihin. He ovat ruotsalaisten mielestä maailman parhaita. Toki Ruotsissa tehdään maailman huippua olevaa lääketieteellistä tutkimusta, mutta sitä tehdään muuallakin. Myös luottamus asemavaltuutuksen saaneeseen viranomaiseen ja tämän valitsemaan toimintatapaan on korkea. Nyt luottamus sekä Tegnelliin että pääministeri Stefan Löfveniin on alkanut laskea, mutta on edelleen hämmentävän korkea. Tegnelliin luottaa 60 prosenttia ruotsalaisista, Löfveniin 49.

Ruotsissa ei ole tapana keikuttaa venettä, eikä siitä ole tapana hypätä vauhdissa pois. Ensin odotetaan, uppoaako se ja vasta lopuksi etsitään syylliset. Paitsi että syyllisiä ei Ruotsissa kovin helposti etsitä. Tämäkin liittyy kollektiiviseen vastuuntuntoon ja -kantoon. Jokainen ruotsalainen voi osallistua ponnistuksiin tekemällä juuri niin kuin ohjeistetaan, vaikka ohjeistus veisi suoraan huojuvalta lankulta mereen.

Joissain ruotsalaisissa kodeissa ja museoissa törmää vielä toisen maailman sodan aikaiseen julisteeseen, jota jaettiin jokaiseen kotiin ja kiinnitettiin lyhtypylväisiin. Julisteessa oli lapsenomainen tiikerin kuva ja teksti: Svensk Tiger. Kyseessä on Ruotsin vastine brittien Keep Calm and Carry On -julisteelle. Teksti ei siis viittaa ruotsalaiseen kissaeläimeen, vaan on tiga-verbistä johdettu sanaleikki. Tiga tarkoittaa vaieta, hiljetä tai sulkea suunsa. Preesensissä se taipuu tiger.

Kansallinen propagandajuliste pyrki pitämään ruotsalaiset rauhallisina. Ruotsi oli sivussa sodasta, vaikka yhteistyö Saksan kanssa oli viety pitkälle. Naapurimaat Norja ja Tanska oli miehitetty, ja niissä toimi aktiivinen vastarintaliike. Ruotsin kansallinen sota-ajan tarina suositteli, että ruotsalainen pitäisi suunsa supussa, vaikka se olisi vaikeaa. Näin kansakunta osoittaisi vahvuutensa ja sinnikkyytensä.

Korona tulee hyvin mahdollisesti olemaan yksi Ruotsin pitkän rauhanajan eniten kuolonuhreja vaatineista kriiseistä. Tähän mennessä tautiin on kuollut yli 5 200 ihmistä. Valtaosa heistä ikääntyneitä.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

28.11.2020

Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Lue
27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue