Palvelualat on elvytettävä palveluseteleillä

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Suomen yli pyyhkinyt koronavirus on rampauttanut erityisesti yksityisiä palvelualoja. Esimerkiksi monissa ravintoloissa liikevaihdon lasku on ollut käytännössä sata prosenttia. Lomautusneuvotteluiden piirissä on ollut viime viikkoina lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Mikään aiempi talouskriisi ei ole kohdistunut erityisesti palvelualoihin. Ne ovat hyvin työvoimavaltaisia. Se selittää lomautuspiikin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työttömyysturvahakemusten määrien aiemmat ennätykset on rikottu. Alla olevassa TEM:in tilastossa nähdään työttömyyden ja lomautusten kasvua Suomessa toimialoittain.

Työttömät ja lomautetut_palveluseteli

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, huhtikuu 2020

Kunhan koronavirus on helpottanut sen verran, että ravintoloiden, kahviloiden, hotellien ja baarien toimipisteet saadaan avattua, kysynnän ja työllisyyden nopea elvyttäminen on tärkeää. Lomautettujen ja irtisanottujen ihmisten saaminen mahdollisimman nopeasti töihin on varmasti kaikkien tavoitteissa. Mitkä ovat keinot?

Palvelualoille tulisi kohdistaa palvelusetelit, joilla saadaan palvelualojen kysyntä nopeaan nousuun, kun rajoitukset poistuvat. Käytännön toteutus: Jokaiselle kansalaiselle myönnetään valtion toimesta palveluseteli – suuruudeltaan esimerkiksi 200 euroa – jonka voi käyttää tietyn ajan kuluessa yksityisiin palveluihin.

Palveluseteli on muodoltaan maksukorttia muistuttava lahjakortti. Seteliä (tai korttia) ei voi vaihtaa rahaksi. Ne palvelut, jotka eivät kärsi koronasta, kuten erilaiset verkkokaupat, voidaan jättää hankkeen ulkopuolelle. Myös päivittäistavarakaupat voidaan jättää pois, koska ne eivät ole kärsineet koronasta, vaan myynti on osin jopa kasvanut.

Palvelusetelillä voidaan myös esimerkiksi verovähennyksiä suoremmin kohdistaa tukea erityisesti pienituloisten mahdollisuuteen kuluttaa palveluja.

Palvelusetelillä voidaan myös esimerkiksi verovähennyksiä suoremmin kohdistaa tukea erityisesti pienituloisten mahdollisuuteen kuluttaa palveluja. Koska palveluseteli on kaikille samansuuruinen, sen käyttö vähentää maltillisesti tuloeroja.

Hankkeen työllisyysvaikutus on erittäin merkittävä, koska palvelualat ovat niin työvoimavaltaisia. Vaikutus olisi myös erittäin nopea ja kohdistuisi tasaisesti ympäri Suomen.

Palvelusetelin voimassaoloaika voi olla esim. 3-6 kuukautta myöntöhetkestä. Tarvittaessa palveluseteli voidaan jakaa kansalaisille porrastetusti, jotta kasvanut kysyntä on tasaisempi ja kestää pidempään.

Kustannusarvion haarukointi lähtee setelin arvosta. Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta. Jos palvelusetelin arvo on 200 euroa, on elvytyksen kustannus noin 5,5mil*200€ = 1,1 miljardia euroa. Setelin arvo voi olla muukin. Jo sadan euron palvelusetelillä olisi selvä työllisyys- ja elvytysvaikutus ja sen kustannus olisi puolet mainitusta.

Kustannusarviota laskiessa on otettava myös huomioon palvelusetelin aikaansaama kulutuksen nousu Koska palvelualat ovat niin työvoimavaltaisia ja nopeasti reagoivia, panostetusta summasta merkittävä osa palautuisi takaisin veroina ja työllisyyden nousuna. Sekin puoltaa palvelusetelien käyttöönottoa.

Antti Koskela,  ekonomisti, STTK

***

Yritysten pelastaminen koronaviruksen talousvaikutuksilta

Ajankohtaista

27.1.2022

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Lue
26.1.2022

Alueet tarvitsevat toimivaa osaamisyhteistyötä

Lue
25.1.2022

Ammattiliitto Pro ja Toimihenkilöliitto ERTO: työnseisaus taloushallintoalalle

Lue
25.1.2022

Hiilineutraali tulevaisuus kuuluu myös työntekijöille

Lue
24.1.2022

RIA: Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien asiantuntemukselle kysyntää tulevaisuudessa

Lue
24.1.2022

Onko mitään, mitä muuttotappiokunta voi tehdä?

Lue
24.1.2022

Ammattiliitto Pro asettaa ylityökiellon UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöille

Lue
21.1.2022

Pienten kuntien tulevaisuus

Lue