STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän


Kysely koronaviruksen vaikutuksista työelämään

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana.

Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

– Koronakriisin takia määräajaksi sovittua lyhyttä neuvotteluaikaa on käytetty lähes puolessa yrityksistä. Useiden yritysten kassavirta on ehtynyt nopeasti heikon kysynnän vuoksi, ja neuvottelujen nopeuttaminen on varmastikin ollut monelle yritykselle tarpeen, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

– Työntekijöiden kannalta tämä on kuitenkin tarkoittanut nopeaa ja äkillistä toimeentulon laskua. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa TE-toimistojen ja työttömyyskassojen prosessien sujuvuus ja etuuksien nopea maksatus. Etuuksien toimeenpanoa koskevia säännöksiä tulee keventää ja etuushakemusten käsittelyä sekä ennakkomaksumenettelyä tulisi helpottaa poikkeustilan aikana, Murto korostaa.

Toiminnan jatkuvuuteen löytyy uskoa, mutta työntekijöiden jaksaminen koetuksella

STTK:n kyselyn mukaan työpaikoilla on tehty useita sopeutustoimia koronan takia. Lomautustoimenpiteitä on tehty 45 prosentilla ja julkisella sektorillakin 22 prosentilla vastaajien työpaikoista. Irtisanomisiin on onneksi päädytty erittäin harvoilla työpaikoilla. Sen sijaan työtehtävien järjestelyjä on tehty jopa 81 prosentilla julkisen sektorin työpaikoista ja 37 prosentilla yksityisen sektorin työpaikoista.

– Myönteistä on kuitenkin tässä haastavassa poikkeustilanteessa se, että 90 prosenttia lomautuksista on enintään 90 päivän mittaisia, eli toiminnan jatkuvuuteen ja kriisistä selviytymiseen on vahva tahtotila. Työpaikoilla on muokattu työtehtäviä toiminnan mahdollistamiseksi sekä tehty työaikajärjestelyjä ja annettu ohjeita tartuntojen ehkäisemiseksi. Joillakin työpaikoilla työnantaja on tarjonnut esimerkiksi koulutusta verkkokurssien muodossa sekä lisäksi on suositeltu muun muassa lomien, ylityövapaiden ja muiden vapaiden pitämistä.

Etätyöhön on siirrytty kokonaan 12 prosentilla ja osittain 79 prosentilla STTK:laisista työpaikoista. On kuitenkin tehtäviä, joissa etätyöhön siirtyminen ei työtehtävien luonteen vuoksi ole mahdollista.

Kyselyn mukaan työpaikoilla on yhteistoiminnassa tai muutoin työnantajan kanssa keskusteltu myös työterveyshuoltoon liittyvistä asioista (52 prosenttia vastaajien työpaikoista), sekä työhyvinvointiin (41 prosenttia) ja osaamiseen (18 prosenttia) liittyvistä asioista.

– Erityisesti vastauksissa nousi esiin huoli henkilöstön jaksamisesta sekä pelko ja epävarmuus tulevasta niin terveyteen kuin työpaikan säilymiseen ja toimeentuloon liittyen. Olisi erittäin tärkeää, että työnantajat, niin johto kuin esimiehetkin ymmärtävät varsinkin nyt panostaa henkilöstön henkiseen hyvinvointiin niin työpaikoilla kuin etätyössäkin, Murto muistuttaa.

Huono työergonomia etätyössä nousi myös useassa vastauksessa esiin. Lisäksi monilla työpaikoilla ei vastaajien mukaan ole käyty yhteistoiminnassa asioita läpi eikä henkilöstöä ole kuultu saati annettu mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

– Poikkeusoloissa erottuu selvästi ne työpaikat, joissa yhteistoimintaan, tiedonkulkuun ja henkilöstön osallistamiseen on panostettu muutoinkin. Kriisiaika korostaa entisestään toimivan yhteistoiminnan merkitystä. On hyvä muistaa, että kriisi päättyy aikanaan, jolloin henkilöstön hyvinvointi ja toimiva yhteistoiminta on työnantajille entistä arvokkaampaa, Murto päättää.

 

Lisätietoja: STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista >>

 

Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana työskentelyyn #etätyö

  • Etätyövakuutus etätöissä työskentelevien turvaksi
  • Erilaiset työaikajärjestelyt ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseen
  • Sairauspoissaolojen suhteen oma ilmoitus esimiehelle
  • Työntekijöiden sijoittaminen työpaikalla niin, että turvavälit mahdollista pitää, sekä työntekijöiden jakaminen ryhmiin kontaktien välttämiseksi
  • Ruokailu- ja muiden taukojen porrastaminen työpaikalla työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi
  • Työntekijöiden riittävä perehdyttäminen uusiin tilapäisiin tehtäviin
  • Työpisteiden muokkaaminen turvallisemmaksi sekä riittävien suojavarusteiden hankkiminen
  • Säännölliset kokoukset työsuojeluorganisaation ja yhteistoimintaorganisaation kanssa koronatilanteen käsittelemiseksi
  • Säännöllinen tiedottaminen ja ohjeistukset koronaan liittyen
  • Vapaamuotoisemmat kokoontumiset, taukojumppa jne. etätyövälineiden (teams, zoom, skype) kautta.