STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi.

– Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta.
– Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja kohdentaminen kuitenkin ratkaisevat sen, onko palveluilla vaikutuksia työllistymiseen. Ongelmana on, että palveluita ei ole riittävästi räätälöity työttömien tarpeisiin, Murto toteaa.

STTK:n mielestä aktiivimalli on ollut byrokraattinen, eriarvoistava ja kankea. Se ei ole huomioinut riittävästi työttömien eroja elämäntilanteen, osaamisen, kykyjen, asuinpaikkakunnan ja mahdollisuuksien suhteen. Aktiivimallin poistaminen onkin perusteltua ja kannatettavaa.

-Työllisyysasteen nostamiseksi yksi keskeinen keino on työllisyyspalveluiden uudistaminen ja merkittävä resurssien lisääminen. Palveluiden on oltava riittävän laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Niiden tulee olla myös yksilölähtöisiä ja kannustavia.

Monialaisia palveluita tarvitsevien työttömien kokonaistilanne ei tällä hetkellä ole kenenkään tiedossa, saati vastuulla.
– Työllisyysasteen nostamiseksi on pyrittävä siihen, että jokainen Suomessa asuva saa työtä ja pysyy osallisena yhteiskunnassa. Työttömien on saatava elämäntilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua, mikä edistää tehokkaasti työllistymistä ja osallisuutta.

Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puh: 050 568 9188

STTK:n kannustinmalli osoitteessa:  https://sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue