Mihin konsensus katosi?


Homeiden ja muiden kosteusvauriomikrobien terveysvaikutustutkimus aloitettiin 1990-luvun alussa. Aikaisemmin oli tutkittu vain viljelijöitä ja sahatyöntekijöitä. Rakennusala tuli tutkimukseen mukaan (VTT, Teknillinen korkeakoulu). Jo maataloustutkimuksessa oli tullut ilmi, että opettajilla oli enemmän homeallergiaa kuin viljelijöillä. Astman lisäksi tutkittiin kroonista bronkiittia ja alveoliittia. Oltiin yhtä mieltä altistumisen välttämisestä. Allergologit totesivat, ettei turvallista alarajaa ole. Mikrobien ja bakteeritoksiinien terveysvaikutuksista oli jo laajasti kansainvälisiä tutkimustuloksia.

1990-luvulla paljastui kosteusvauriomikrobien suuri kansanterveydellinen merkitys. Vauriokohteissa oli enemmän oireita, infektiosairauksia, hoidon tarvetta, astmaa ja kroonista bronkiittia kuin vertailukohteissa. Perustettiin sisäilmapoliklinikat Helsinkiin ja Kuopioon. Majvik1-konsensuslausunto julkaistiin 1990-luvun lopussa. Potilaiden testausmahdollisuudet olivat hyvät. Ihotestejä oli käytettävissä yli 100 homeelle ja vasta-ainetestit yli 40 mikrobille ja noin 10 varastopunkille.

1990-luvulla paljastui kosteusvauriomikrobien suuri kansanterveydellinen merkitys.

2000-luvun aikana tutkimustietoa kertyi lisää erityisesti homeiden vaikutusmekanismeista. Osoitettiin suurten mikrobipitoisuuksien vaikutukset korjaustyötä tekevillä sekä työ- ja vapaa-ajan altistumisen erot opettajilla. Laajoista väestöaineistoista määritettiin IgG- ja IgE-vasta-aineiden viitearvot sekä lapsille ja että aikuisille. Selvitettiin homeiden vaikutusmekanismit sekä ihmisen elimistössä että soluviljelmissä.

Tärkein edistysaskel oli tulehdus- eli inflammaatiovasteiden osoittaminen seerumista, nenälavaatio- ja yskösnäytteistä. Myöhemmin paljastui matala-asteisen tulehduksen yhteys moniin kliinisiin sairauksiin. Kokeellisissa tutkimuksissa tuli esiin kosteusvauriomikrobien synergistinen vaikutus soluihin. Erityisesti sädesienten läsnäolo näytti voimistavan homeiden haitallista vaikutusta.

Toksisuustutkimus eteni vauhdilla useissa tutkimusryhmissä. Samaan aikaan vakavien sieni-infektioiden, atyyppisten mykobakteereiden ja ameebojen haitoista saatiin lisää tietoa. Sisäilmassa ei ole pelkästään homeita vaan myös mykobakteereita ja alkueläimiä, endotoksiineja, betaglukaania ja toksiineja.

Majvik2-suosituksessa 2008 tutkijat olivat yksimielisiä kosteusvauriomikrobien haitoista. Todettiin, etteivät tiivistyskorjaukset ja kapseloinnit riitä vaan rakennukset on korjattava kunnolla. Siten terveyshaitat saadaan poistetuksi. Eduskunta sai ohjeita tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista.

Sitten julkaistiin käypä hoito-suositus, jossa aiemmin todettu näyttö syy-yhteydestä kiistettiin. Alkoi puhe ’koulukuntaeroista’ ja ongelman psykologisointi. Mihin konsensus katosi ja miksi? Tutkimusnäyttöön tämä suunnan muutos ei perustu.

Tuula Putus
professori

***

SuPerin ja Turun yliopiston selvitys: Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia