Julkisessa keskustelussa nousee ajoittain esiin se, miten suurituloisimmat maksavat valtaosan valtion ansiotuloveroista. Usein tämä esitetään siinä valossa, että suurituloisimmilla on kohtuuton kantotaakka hyvinvointivaltion rahoittamisessa.
Suurituloisin kymmenen prosenttia maksaa kyllä noin 70 prosenttia valtion ansiotuloverosta, mutta koko verokertymässä tilanne on tasaisempi. Valtion ansiotulovero on nimittäin vain pieni osa kaikista veroista.
Valtion ansiotuloveron kertymä on noin kuusi miljardia, kun kaikki verot ja veronluontoiset maksut yhteensä ovat noin 99 miljardia euroa (lähde: Veronmaksajien keskusliitto ja valtiovarainministeriö).
On siis totta, että suurituloiset maksavat leijonanosan valtion ansiotuloverosta. Kyseinen verolaji on silti vain kuutisen prosenttia kaikista Suomessa kerättävistä veroista. Hyvätuloisten korostus omasta veronkannostaan on siis liioiteltua.
Suurimmat verokertymät Suomessa ovat arvonlisävero ja kuntien tulovero
Suurimmat verokertymät Suomessa ovat arvonlisävero ja kuntien tulovero. Arvonlisäveron kertymä oli viime vuonna yli 21 miljardia euroa ja kuntien tuloveronkin yli 20 miljardia. Kummatkin näistä ovat tasaveroja. Pelkästään valtion tuloveron tarkastelu antaa virheellisen kuvan verotaakan jakautumisesta.
Arvonlisäveron ja kunnallisen tuloveron maksaminen jakautuu paljon tasaisemmin kuin valtion tuloveron, koska ne eivät ole progressiivisia, vaan tasaveroja.
Arvonlisäveron ja kunnallisen tuloveron maksaminen jakautuu paljon tasaisemmin kuin valtion tuloveron, koska ne eivät ole progressiivisia, vaan tasaveroja. Siksi julkisen sektorin kannatteleminen onkin lähinnä keskiluokan harteilla.
Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin viisituhatta euroa kuussa ansiotuloa tienaavat. Tieto käy ilmi professori Anu Kantolan ja tutkija Hanna Kuuselan tuoreesta tutkimuksesta.
Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin viisituhatta euroa kuussa ansiotuloa tienaavat.
Käytännössä syy on se, että Suomen rikkaimmat saavat tulonsa tyypillisesti pääomatuloina. Suurten pääomatulojen verotus puolestaan on huomattavasti kevyempää kuin vastaavan kokoisten ansiotulojen. Lisäksi listaamattomien yritysten osingoissa on huomattava verohuojennus.
Erikseen on vielä kansainvälinen verosuunnittelu. Se ei tyypillisesti ole mahdollista tavalliselle palkansaajalle, mutta on yleisempää omistajien keskuudessa. Lisäksi varallisuusvero poistettiin vuonna 2006.
STTK:n verolinjausten mukaan veropohjan tulisi olla mahdollisimman tiivis, jotta hyvinvointipalveluita voidaan ylläpitää, erityisesti kun työikäisen väestön osuus pienenee.
Tuloja tasaava verotus ja kohtuulliset palkankorotukset ovatkin välttämättömiä keinoja tulonjaon pitämiseen kohtuullisena.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotantotyöntekijöiden reaaliansiot eivät juurikaan ole nousseet 40 vuoteen, vaikka työn tuottavuus on kasvanut moninkertaiseksi. Samalla varakkain prosentti on lihavoittanut nettoansioitaan erittäin merkittävästi. Pohjoismaiseen yhteiskuntaan sopii paremmin tulojen tasaisempi kasvu eri tuloluokissa.
Lähde: Forbes
Antti Koskela, ekonomisti, STTK
***
Varallisuuserot ovat tärkeämmät kuin tuloerot
Tuloerot eivät ole kasvaneet – vai mitä?