Yhteinen ehdotus työelämän kehittämiseksi


Seitsemän työmarkkinakeskusjärjestöä esittää tänään julkistetussa ehdotuksessaan monivuotisen työelämän kehittämisohjelman käynnistämistä seuraavalla hallituskaudella.

Suomalaista työn kehittämisohjelmaa tarvitaan työpaikkojen tueksi, kun ne työn ja teknologian murroksessa uudistavat toimintatapojaan, työtehtäviään ja osaamistaan, sekä hyödyntävät digitalisaatiota. Hyvä tulevaisuuden työ, tuottavuus ja työelämän laatu eivät synny itsestään vaan niitä on tarpeen edistää muutosvaiheissa määrätietoisin toimenpitein. Suomessa on hyviä kokemuksia laajaan yhteistyöhön perustuvista työelämän kehittämisohjelmista.

Käynnistetään kolmikantaisesti valmisteltu monivuotinen poikkihallinnollinen Suomalaisen työn kehittämisohjelma. Ohjelmalla tuetaan työpaikkojen uudistumista työn ja teknologian murroksessa sekä vauhditetaan digitalisaation hyödyntämistä. Tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia, vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä sekä edistää uusien työpaikkoja ja työtehtävien syntymistä. Tavoitteeseen päästään tukemalla ja kannustamalla eri tyyppisiä työyhteisöjä ja verkostoja uusien toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen sekä vahvistamalla luottamuksen ja yhdessä kehittämisen toimintakulttuuria.

Ohjelma kokoaa ja analysoi yhdessä työelämätoimijoiden kanssa suomalaisen työelämän tilaa koskevaa tietoa. Ohjelman perustana on suomalaisen työelämän kehittämisstrategia, joka päivitetään vuoteen 2030 ensimmäisen ohjelmakauden alussa. Ohjelma edistää toimialaliittojen yhteisiä ja toimialarajat ylittäviä hankkeita, joilla rakennetaan korkealaatuista ja -tuottoista tulevaisuuden digitaalista työelämää.

Ohjelmaa johdetaan kolmikantaisesti. Sen ydintoimijoita ovat työmarkkinajärjestöt, työelämäkysymyksissä toimivaltaiset ministeriöt sekä työelämäinstituutiot, kuten Business Finland, Työterveyslaitos, ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ohjelmassa hyödynnetään aiempien kehittämishankkeiden tuloksia sekä kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, joka koskee digitalisaation, uuden teknologian ja uudenlaisten toimintatapojen käyttöä työelämässä. Ohjelma yhdistää teknologia- ja liiketoimintaosaamisen organisaatio- ja työpsykologian osaamiseen sekä johtamis- ja yhteiskuntatieteiden osaamiseen.

Ohjelman toteutus edellyttää itsenäistä toimintakykyä ja riittäviä resursseja. Riittävällä rahoituksella turvataan työpaikka- ja alakohtaisten hankkeiden toteutus ja seuranta sekä parhaiden uudenlaisten toimintatapojen levittäminen.

Perusteluja ohjelman tarpeelle

Uusien teknologioiden kuten digitalisaation hyödyntäminen kasvun ja työllisyyden lähteenä edellyttää teknologisia innovaatioita tukevia ja niitä täydentäviä liiketoiminnallisia, organisatorisia ja muita ei-teknologisia innovaatioita. Tällaisten innovaatioiden syntyä ja työn kehittämistä voidaan edistää laajaan yhteistyöhön perustuvilla työelämän kehittämisohjelmilla, joista Suomessa on hyviä kokemuksia.

”Tärkein kysymys ei ole miten teknologinen muutos vaikuttaa työhön vaan mitä pitäisi tehdä, että työn määrä kasvaisi ja laadullinen sisältö monipuolistuisi teknologisen muutoksen myötä”
(Tuomo Alasoini)

Työn ja teknologian murros ei ole vain kansantalouden haaste, vaan se koskettaa voimakkaasti yksilöitä ja työyhteisöjä, ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Työn ja teknologian murroksessa yhtä tärkeää kuin uuden teknologian käyttöönotto on toimintatapojen, työn sisältöjen ja tehtävänkuvien, osaamisen ja toimintakulttuurin uudistaminen. Tukea innovaatiotoimintaan tulisi tarjota monenlaisille työpaikoille. Osaamisen kehittäminen on ajateltava kokonaan uudelleen: oppiminen on jatkuvaa ja yhä suurempi osa siitä tapahtuu työpaikoilla osana työtä.

Hyvä tulevaisuuden työ, yritysten menestys ja paremmat julkiset palvelut voidaan rakentaa kestävästi vain yhdessä. Siksi työmarkkinajärjestöt katsovat, että tarvitaan pitkäjänteistä suomalaisen työn kehittämisohjelmaa, jonka avulla Suomi voi nousta digiajan työelämäinnovaatioiden ja työn kehittämisen kärkimaaksi.

Lisätietoa:

Työn murros haastaa uuden eduskunnan (tiedote, Työterveyslaitos)
Työelämän varsinainen digiloikka on vielä ottamatta (tiedote, Työterveyslaitos)
Tekoälyajan työ (julkaisu, työ- ja elinkeinoministeriö)
Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset digisuositukset
Miten järjestää onnistuneesti työn kehittämisohjelma? (julkaisu, Työelämä 2020)
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa: Ratkaisuja työn murroksessa (tiedote, Valtioneuvosto)