SuPer ja Tehy: Palkkatasa-arvo ei etene ilman rahaa

Naisten euroja, palkkatasa-arvo

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy esittävät vuosille 2019-2029 konkreettista ohjelmaa, jolla saavutetaan palkkatasa-arvo sekä varmistetaan työvoiman saatavuus ja pysyvyys. Liitot vaativat palkkatasa-arvo-ohjelmaa uuteen hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelmaan palkkatasa-arvo-ohjelma

Koulutetun hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettava 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Valtion budjetissa on osoitettava tälle ajalle vuosittain 100-150 miljoonaa euroa tasa-arvorahaa tähän tarkoitukseen.

– Valtion taloudellinen sitoutuminen on välttämätöntä, koska kunnilla tai muilla sote-palveluiden järjestäjillä ei ole tähän tarvittavia rahoja, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Työmarkkinapöydissä palkkatasa-arvon ongelmia ei voida korjata, koska osapuolilla ei ole enää käytettävissään keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen samapalkkaerää. Suomessa naisen säännöllisen työajan palkka on keskimäärin vain 83,9 prosenttia miehen palkasta. Vuonna 2018 miesten keskimääräinen kuukausiansio oli lähes 600 euroa korkeampi kuin naisten.

Palkkaeron kurominen umpeen ei ole mielipidekysymys, vaan siihen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Tasa-arvolain samapalkkaisuuden periaatteen mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat vuosina 2006-2019 sitoutuneet kaventamaan palkkaeroa samapalkkaisuusohjelmilla. 13 vuodessa miesten ja naisten palkkaero on kuitenkin kaventunut vain noin neljä prosenttiyksikköä.

– Tällä muutosvauhdilla palkkatasa-arvo saavutetaan vasta vuonna 2090, mikä ei ole hyväksyttävää, muistuttaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimasta 90 prosenttia on naisia. On selvää, että he eivät voi odottaa tasa-arvolain toteutumista vuosikymmeniä.

Nyt on sijoitettava tulevaisuuteen, jos suomalaisten terveydenhuolto ja vanhustenhoito halutaan pitää turvallisena ja laadukkaana. Hoitotyön kuormittavuus on hyvin suuri. Osaavasta henkilöstöstä on pulaa, ja alan vetovoima heikkenee huolestuttavasti. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve kasvaa edelleen.

Samapalkkaisuuden tavoite on täysin mahdollista saavuttaa

Kokemukset muualta osoittavat, että samapalkkaisuuden tavoite on täysin mahdollista saavuttaa. Uusi-Seelanti on päättänyt nostaa naisvaltaisen sote-alan minimipalkkoja 15-49 prosenttia viiden vuoden aikana. Päätöksen taustalla oli tuomioistuinprosessi. Saksassa on tänä vuonna päätetty nostaa julkisen sektorin palkkoja 8 prosenttia. Lisäksi Saksan hoitoalalle on kohdennettu satojen eurojen korotukset alan vetovoiman lisäämiseksi.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Arja Niittynen, SuPer, 040 504 1873
puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy, 040 821 0028
edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno, SuPer, 050 310 1492
edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, Tehy, 050 3460 847

Ajankohtaista

27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue