ILO – 100 vuotta työelämän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittäjänä


ILO International Labour Organisation

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus oli lähtökohta, kun kansainvälinen työjärjestö ILO sata vuotta sitten perustettiin. Vuonna 1919 elettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa ja uskottiin, että maailmanlaajuinen ja pysyvä rauha edellyttää oikeudenmukaisuutta. Kaikilla ihmisillä tulisi olla kohtuullinen elintaso, hyväksyttävät työehdot ja riittävät mahdollisuudet saada ihmisarvoista työtä.

ILO on YK:n ainoa järjestö, joka toimii kolmikantaisesti. Se turvaa jäsenvaltioiden työnantajille ja työntekijöille oikeuden osallistua ILOn toimintaan ja päätöksentekoon tasavertaisina hallitusten edustajien kanssa. Lisäksi monissa ILOn yleissopimuksissa on nimenomaisia ehtoja siitä, että kolmikantamenettelyä noudatetaan, kun yleissopimuksiin liittyvistä kysymyksistä säädetään kansallisella tasolla.

Yleissopimukset lainsäädännön taustalla

ILOn tavoitteena on parantaa työntekijöiden työ- ja elinehtoja sekä vaikuttaa työelämän rakenteiden kehittämiseen. Työtä tehdään kolmikantaisesti valmisteltujen ja neuvoteltujen kansainvälisten yleissopimusten ja suositusten avulla. Työlainsäädännön ytimenä voidaan pitää ILOn yleissopimuksia yhdistymisvapaudesta, kollektiivisesta neuvottelumenettelystä, pakko- ja lapsityön poistamisesta sekä yhdenvertaisesta kohtelusta työelämässä.

LOn tavoitteena on parantaa työntekijöiden työ- ja elinehtoja sekä vaikuttaa työelämän rakenteiden kehittämiseen. Työtä tehdään kolmikantaisesti valmisteltujen kansainvälisten yleissopimusten ja suositusten avulla.

Suomi liittyi ILOn jäseneksi 1920 ja on hyväksynyt muiden pohjoismaiden tavoin useita ILOn yleissopimuksia ja suosituksia. Suomalaista työlainsäädäntöä on vuosikymmenten ajan rakennettu ILOn yleissopimuksiin pohjautuvien työelämän perusperiaatteiden varaan. Näitä ovat muun muassa työntekijän suojelu, paremmin sopimisen mahdollistava edullisemmuussääntö, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.

ILO tuottaa myös paljon tietoa työoloista ja niihin liittyvistä sosiaalikysymyksistä. Viime syksynä julkaistun palkkaraportin mukaan kehittyvissä kansantalouksissa palkat ovat liki kolminkertaistuneet 20 vuodessa, kun taas vauraissa valtioissa ne ovat kasvaneet yhdeksän prosenttia. STTK:lle tärkeät teemat, kuten tasa-arvo ja naisten aseman edistäminen työelämässä, ovat myös ILOn toiminnan keskeisiä tavoitteita. ILO:n raportin mukaan maailmaanlaajuisesti sukupuolten välinen palkkaero on 20 prosenttia. STTK:n laskelmien mukaan Suomessa se on 16,1 prosenttia.

Ihmisarvoinen työ ja työn tulevaisuus

Vuosittain Genevessä kokoontuva kolmikantainen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Siellä käsitellään ja hyväksytään muun muassa ILOn yleissopimukset ja suositukset. Juhlavuoden teemana on ihmisarvoinen työ (Decent Work) ja työn tulevaisuus (Future of Work). Lisäksi jatketaan viime vuonna alkaneita neuvotteluja naisiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ja häirintää työelämässä koskevan yleissopimuksen aikaansaamiseksi.

Juhlavuoden työkonferenssin ohjelmalla ILO ottaa kantaa työtä ja työelämää maailmanlaajuisesti muuttaviin tekijöihin kuten globalisaatioon ja digitalisaatioon. ILO esittää ihmiskeskeisen lähestymistavan ottamista työn tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Elinikäinen oppiminen, työntekijöiden tukeminen työuran aikana tapahtuvissa muutoksissa, tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen sekä sosiaalisen turvan takaaminen elämän eri vaiheissa ovat asioita, joiden eteen kansainvälinen työjärjestö tulee tekemään töitä tulevinakin vuosina.

Hannele Vettainen
STTK:n lakimies