STTK:n puheenjohtaja Palola: Palkansaajia ei ole kuultu Suomen EU-puheenjohtajuusvuoden valmisteluissa


Euroopan Unionin lippu

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola osallistui tänään Euroopan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin tapaamiseen Helsingissä.

Palolan mielestä tällä hetkellä tärkeintä Euroopassa – ja koko maailmassa – on demokratian vahvistaminen.
– Se onnistuu vain tuomalla päätöksenteko lähemmäs kansalaisia. Heidän on oltava Euroopan unionin kehittämisen ytimessä, kun puhumme esimerkiksi unionin kilpailukyvyn vahvistamisesta ja talouden kehittämisestä. Talouden rinnalle eurooppalaiseen keskusteluun on nostettava sosiaaliset kysymykset, mikä on ollutkin eurooppalaisen ja suomalaisen palkansaajaliikkeen pitkäaikainen tavoite.

– STTK:n mielestä niin sanottu sosiaalinen pilari ja siihen liittyvät asiat on vuosikausiin merkittävin ja laajin eurooppalaisen työelämän uudistamiseen liittyvä asiakirja. Sen kautta voimmekin aidosti saada ihmiset ja EU:n lähentymään ja unionin legitimiteetti vahvistumaan kansalaisten mielissä. Tätä kehitystä on myös vahvistettava unionin ohjausjakson puitteissa, Palola sanoo.

Eurooppalaisessa ohjausjaksossa on otettu käyttöön sosiaalisiin kysymyksiin liittyvä mittaristo, joka kytkeytyy komission tekemiin kansallisiin suosituksiin. Tätä työvälinettä on Palolan mielestä edelleen kehitettävä tavoitteena sitoa EU:n hallinto, arvot ja lainsäädäntö nykyistä tiiviimmin yhteen. Mittariston tuella voidaan parhaimmillaan vaikuttaa esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen, työelämän tasa-arvoon ja terveyspalveluihin.

Sosiaalinen pilari korostaa työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta.
– Se vahvistaa rooliamme työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan toimijoina. Tavoitteena on ymmärtää kunkin maan kansallisia oloja, kunnioittaa kolmikantaista valmistelua, mutta ennen kaikkea luoda kansalaisille elintärkeä kanava demokraattiseen vaikuttamiseen. STTK:lle tämä on erittäin merkittävä arvo eurooppalaisessa päätöksenteossa, Palola painottaa.

Monet tietävät Suomen olevan mallimaa kolmikantaisessa vaikuttamisessa ja sosiaalisen vuoropuhelun toteutumisessa.

– Suomi saa EU:n puheenjohtajuuden loppuvuodeksi 2019 – siis varsin pian. Valitettavasti tähän mennessä palkansaajaliikettä ei ole kuultu puheenjohtajuusvuoden teemojen valmisteluissa, Antti Palola pahoittelee.