SAMOK ja STTK: Suomella ei ole varaa jakaa tulevaisuuden työelämää voittajiin ja häviäjiin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Nuori nainen kirjastossa

Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun ja työttömyys on loivassa laskussa. Positiivinen käänne on tapahtunut kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 25–34-vuotiaiden kohdalla. Nuorten aikuisten työllisyysaste on ollut laskussa pitkään ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikentynyt.

– Nuoret aikuiset eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä heille kuuluvalla tavalla. Hidas kiinnittyminen työelämään ja säädylliseen palkkatasoon lisäävät epävarmuutta. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Tämä kehitys on koko Suomen tulevaisuuden kannalta ongelma, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työelämässä olevien nuorten ansiokehitys on heikko

Työelämässä olevien nuorten aikuisten ansiokehitys on heikko. Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi. Pienituloisuus ja osa-aikatyö ovat myös lisääntyneet nimenomaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi.

– Ensimmäinen työpaikka voi olla avain menestykselliselle työuralle. Työkokemus, harjoittelut ja osaamisen kartuttaminen mahdollistavat vakaamman työuran ja tulotason. Nuorten aikuisten tulojen kehitys on nähtävästi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäluokista. Sama ilmiö toistuu useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pätkätyöläisyys heijastuu toimeentuloon vielä eläkepäivilläkin, ja siksi meidän onkin tehtävä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi, SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen sanoo.

Nuoret aikuiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Osalle nuorista koulutus- ja työmahdollisuudet ovat entistä parempia, mutta samalla suomalaisten koulutustaso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Tällainen ilmiö voi entisestään vahvistaa polarisaatiota paitsi nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä, myös nuorten ikäluokkien sisällä.

– Nuorten aikuisten työllisyystilanne herättää meissä luonnollisesti huolta. Meillä ei ole varaa jakaa nuoria häviäjiin ja voittajiin. Oman elämän ja tulevaisuuden rakennuspalikoihin kuuluu olennaisesti usko omiin mahdollisuuksiin työelämässä, Jokinen korostaa.

– Meidän pitää politiikalla ja työelämän kehittämisellä pyrkiä kaikin keinoin nuorten aseman parantamiseen, jos haluamme estää jaon voittajiin ja häviäjiin. Myös meillä ay-liikkeessä on itsekritiikin paikka. Emme ole kyenneet kyllin voimakkaasti ajamaan nuorten asemaa niissä pöydissä, joissa meillä on vaikutusvaltaa, Antti Palola arvioi.

***

Nuorten syrjäytyminen – #suomensuurinongelma, joka pitää poistaa

STTK: Nuoret tarvitsevat työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta

Ajankohtaista

27.3.2023

STTK: Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan enemmän ja eettisempää maahanmuuttopolitiikkaa

Lue
27.3.2023

Tehy: Suomen ja HUSin pystyttävä parempaan – hoitajapulaa ei voi sysätä muiden maiden ratkaistavaksi

Lue
27.3.2023

Työyhteisö: Kannettava kuorma vai kannatteleva voima?

Lue
27.3.2023

Koulutustason lasku on pysäytettävä, koulutuksesta leikkaamalla se ei onnistu

Lue
22.3.2023

Autoliikennealoille syntyi uusi kaksivuotinen sopimusratkaisu

Lue
22.3.2023

Super ja La Carita -säätiö palkitsivat kolme työyhteisöä laadukkaasta vanhustyöstä

Lue
22.3.2023

Jokaisen äänellä on väliä

Lue
22.3.2023

Ministeriön ja tutkimuksen sopeutusvisiot – ei aina yksi yhteen

Lue