Uutishuone

Jyty: Ääripalkkamaltilla ei synny sopimuksia

Kesän ja alkusyksyn aikana Suomen talouskasvusta alkoi kuulua ennakoitua positiivisempia viestejä. Vienti alkoi vetää. Vaikka talousnäkymät ovat aiempaa myönteisemmät, palkansaajapuolen vaatimukset palkankorotuksista usean vuoden nollalinjan ja viimeisimpänä jopa miinusmerkkisen palkkakehityksen kääntämiseksi on kuitenkin työnantajapuolelta lytätty. Viestiä on täydennetty, että palkkoja ei voi korottaa, etenkään julkisella sektorilla.

Alavudella Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn yhdistyspäivillä lauantaina 16.9. puhuneen puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan Jyty muiden julkisen sektorin liittojen tavoin ei niele työnantajapuolen vaatimusta ns. äärimaltillisesta palkkalinjasta syksyn neuvottelukierroksella.

”Takana on miinusmerkkinen kiky-sopimus, jossa Jytyn sopimusaloilla etenkin kuntien ja kirkon työntekijöitä rasittavat vielä kaiken muun päälle kikyyn sisällytetty lomarahojen määräaikainen leikkaus”, muistuttaa Pihlajamäki.

”Vientialojen muutamista suurista sopimuksista päätetään aivan lähiaikoina. Jytyn sopimusaloilla seurataan niissä neuvotteluissa saavutettavaa sopimustasoa suurella mielenkiinnolla. Lopulliset sopimustavoitteet päätetään Jytynkin osalta vasta sen jälkeen. Suuresti epäilen palkkatasa-arvonäkökulman jäävän – jälleen kerran – sivurooliin, jos sopimuskierrosta yritetään viedä laajemmalti vientiteollisuuden palkkamallin mukaisesti.”

Pihlajamäki tähdentää, että Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ova ilmoittaneet, että kiky-sopimuksen mukaiset määräaikaiset lomarahaleikkaukset on otettava huomioon sopimusratkaisussa palkanmenetyksiä kompensoimalla.

”Lisähaastetta sopimusneuvotteluihin tuo sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksen lykkääntyminen, joka koskettaa mm. kuntien työnantajaedunvalvontaa ja sen järjestelyä. Sopimuskauden pituudesta sopiminen on tästä johtuen tavanomaista haasteellisempi kysymys. Eräs vaihtoehto ratkaisuksi sopimuskaudesta voisi olla kahdesta jaksosta rakentuva sopimus, josta jälkimmäinen olisi tarvittaessa irtisanottavissa.”

Jytyn sopimuspöydällä on pitkälti toistakymmentä sopimusta ja kaikilla niillä tavoitellaan palkankorotuksia jo vuodelle 2018. Korotus tarkoittaisi joko euromääräistä tai ns. sekalinjaa. Lisäksi sopimukseen tulee sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät.

”Pelkästään prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja.”

Pihlajamäki painottaa, että palkankorotusmalli on kuitenkin tällä hetkellä vielä pääosin auki. ”Liittokierroksilla on usein sovittu yleiskorotuksista, jonka saavat kaikki sopimuksen piirissä olevat. Toinen mahdollisuus, ja viime vuosina yhä useammin käytetty on ollut, että korotuksesta osa jätetään paikallisella tasolla sovittavaksi. Tällöin mukana on oltava ns. perälauta eli, jos sopuun paikallisesti sovittavista korotuksista ei päästä, korotukset ovat ns. yleiskorotuksia.”

Kustannusvaikutus monesta palasta

Pihlajamäki muistuttaa, että neuvotteluissa sovitaan yleensä palkkojen lisäksi monista työehdoista, joille lasketaan kustannusvaikutus.

”Työehtosopimus on aina kokonaisuus, jossa kaikille siihen kuuluville palasille lasketaan hintalappu.” Jytyn puheenjohtaja korostaa, että työhyvinvoinnin edistäminen on nykyisessä uudistusmyllerryksessä erityisen tärkeää.

”Koulutus, mm. lisä- ja täydennyskoulutus, perehdytys sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat mm. sopimuspöydällä olevia kokonaisuuden tärkeitä paloja, ja jotka vaikuttavat myös työhyvinvointiin.”

”Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat tärkeällä sijalla sopimuslistallamme.”

Pihlajamäki huomauttaa, että nyt meneillään olevalla liittokierroksella keskusjärjestöjöillä on monesta aiemmasta sopimuskierroksesta poiketen vain koordinoijan asema.