STTK: Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä

Yt-lain uudistaminen

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää valitettavana, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. STTK katsoo, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi, eikä toimimaton yhteistoiminta edesauta myöskään paikallisen sopimisen onnistumista käytännössä.

Nykyinen yt-laki ei kannusta tai velvoita aitoon yhteistoimintaan

Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu. Myöskään työhyvinvointiin eikä osaamisen kehittämiseen ole riittäviä velvoitteita, ja ne olisi luontevaa yhdistää uuteen työpaikan toiminnan kehittämislakiin.

– Ongelmat työpaikoilla tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Jos yhteistoiminta ei työpaikalla suju, ei paikalliseen sopimiseenkaan ole käytännössä edellytyksiä. Paikallista sopimista tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, mutta niin erityisesti maan hallituksen kuin työnantajienkin tavoittelema paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä vaatisi yhteistoimintalain uudistamisen, STTK:n johtaja Katarina Murto painottaa

STTK korostaa toimivan yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuskasvun kannalta. On selvää, että parempi neuvottelukulttuuri, tiedonsaanti, osallistaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen lisäisivät henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja työkykyä ja näin lisäisivät tuottavuutta ja toisivat säästöjä työnantajalle ja yhteiskunnalle.

– Työhyvinvoinnin sekä osaamisen merkitys ja tarve ovat korostuneet vahvasti STTK:laisessa jäsenkentässä erityisesti taloudellisen taantuman, työn murroksen, sote- ja maakuntauudistuksen sekä työurien pidentämistavoitteiden myötä, Murto muistuttaa.

STTK:n esitys yhteistoimintalain uudistamisesta kehittäisi aidosti työelämää ja osaltaan tukisi myös Sipilän hallituksen ns. kolmiloikan kolmannen loikan saavuttamista.

– Me tarvitsemme lisää positiivista draivia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoille. Yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Valmistelun käynnistäminen lisäisi myös suotuisampaa ilmapiiriä syksyllä alkavaa sopimuskierrosta varten, Murto toteaa lopuksi.

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

Kysely työhyvinvoinnin kehittämisestä >>

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen >>

Yhteistoimintalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen –video >>

***

Lisää aiheesta:

STTK: Yritykset vahvistaisivat oleellisesti henkilöstön edustajan asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi

Paikallinen sopiminen ei onnistu direktiolla

Ajankohtaista

4.12.2023

Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää

Lue
4.12.2023

Tehy: Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muutoksista viittaa kintaalla perusoikeuksille

Lue
2.12.2023

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi Valtteri Mäyrälä 

Lue
2.12.2023

Tamperelainen Ida Korsimo on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 2023 

Lue
1.12.2023

Kirkon alan palkkoja nostetaan – neuvottelutulos on hyväksytty

Lue
1.12.2023

STTK: Työntekijöiden rooli ja osaamistarpeet tunnistettava osana ilmastotoimia

Lue
1.12.2023

Kaisa Rihu Toimihenkilöarkiston johtajaksi

Lue
30.11.2023

Lähde mukaan rakentamaan tervettä ja liikkuvaa Suomea

Lue