STTK: Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä

Yt-lain uudistaminen

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää valitettavana, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. STTK katsoo, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi, eikä toimimaton yhteistoiminta edesauta myöskään paikallisen sopimisen onnistumista käytännössä.

Nykyinen yt-laki ei kannusta tai velvoita aitoon yhteistoimintaan

Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu. Myöskään työhyvinvointiin eikä osaamisen kehittämiseen ole riittäviä velvoitteita, ja ne olisi luontevaa yhdistää uuteen työpaikan toiminnan kehittämislakiin.

– Ongelmat työpaikoilla tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Jos yhteistoiminta ei työpaikalla suju, ei paikalliseen sopimiseenkaan ole käytännössä edellytyksiä. Paikallista sopimista tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, mutta niin erityisesti maan hallituksen kuin työnantajienkin tavoittelema paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä vaatisi yhteistoimintalain uudistamisen, STTK:n johtaja Katarina Murto painottaa

STTK korostaa toimivan yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuskasvun kannalta. On selvää, että parempi neuvottelukulttuuri, tiedonsaanti, osallistaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen lisäisivät henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja työkykyä ja näin lisäisivät tuottavuutta ja toisivat säästöjä työnantajalle ja yhteiskunnalle.

– Työhyvinvoinnin sekä osaamisen merkitys ja tarve ovat korostuneet vahvasti STTK:laisessa jäsenkentässä erityisesti taloudellisen taantuman, työn murroksen, sote- ja maakuntauudistuksen sekä työurien pidentämistavoitteiden myötä, Murto muistuttaa.

STTK:n esitys yhteistoimintalain uudistamisesta kehittäisi aidosti työelämää ja osaltaan tukisi myös Sipilän hallituksen ns. kolmiloikan kolmannen loikan saavuttamista.

– Me tarvitsemme lisää positiivista draivia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoille. Yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Valmistelun käynnistäminen lisäisi myös suotuisampaa ilmapiiriä syksyllä alkavaa sopimuskierrosta varten, Murto toteaa lopuksi.

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

Kysely työhyvinvoinnin kehittämisestä >>

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen >>

Yhteistoimintalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen –video >>

***

Lisää aiheesta:

STTK: Yritykset vahvistaisivat oleellisesti henkilöstön edustajan asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi

Paikallinen sopiminen ei onnistu direktiolla

Ajankohtaista

27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue
20.9.2022

SuPer ja Tehy eivät aloita käräjäoikeuden kieltämää lakkoa Helsingin kotihoidossa

Lue
20.9.2022

Tehy: Hoitajat eivät unohda, pakkotyölaki jättää syvät haavat 

Lue