STTK: Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä

Yt-lain uudistaminen

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää valitettavana, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. STTK katsoo, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi, eikä toimimaton yhteistoiminta edesauta myöskään paikallisen sopimisen onnistumista käytännössä.

Nykyinen yt-laki ei kannusta tai velvoita aitoon yhteistoimintaan

Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu. Myöskään työhyvinvointiin eikä osaamisen kehittämiseen ole riittäviä velvoitteita, ja ne olisi luontevaa yhdistää uuteen työpaikan toiminnan kehittämislakiin.

– Ongelmat työpaikoilla tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Jos yhteistoiminta ei työpaikalla suju, ei paikalliseen sopimiseenkaan ole käytännössä edellytyksiä. Paikallista sopimista tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, mutta niin erityisesti maan hallituksen kuin työnantajienkin tavoittelema paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä vaatisi yhteistoimintalain uudistamisen, STTK:n johtaja Katarina Murto painottaa

STTK korostaa toimivan yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuskasvun kannalta. On selvää, että parempi neuvottelukulttuuri, tiedonsaanti, osallistaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen lisäisivät henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja työkykyä ja näin lisäisivät tuottavuutta ja toisivat säästöjä työnantajalle ja yhteiskunnalle.

– Työhyvinvoinnin sekä osaamisen merkitys ja tarve ovat korostuneet vahvasti STTK:laisessa jäsenkentässä erityisesti taloudellisen taantuman, työn murroksen, sote- ja maakuntauudistuksen sekä työurien pidentämistavoitteiden myötä, Murto muistuttaa.

STTK:n esitys yhteistoimintalain uudistamisesta kehittäisi aidosti työelämää ja osaltaan tukisi myös Sipilän hallituksen ns. kolmiloikan kolmannen loikan saavuttamista.

– Me tarvitsemme lisää positiivista draivia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoille. Yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Valmistelun käynnistäminen lisäisi myös suotuisampaa ilmapiiriä syksyllä alkavaa sopimuskierrosta varten, Murto toteaa lopuksi.

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

Kysely työhyvinvoinnin kehittämisestä >>

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen >>

Yhteistoimintalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen –video >>

***

Lisää aiheesta:

STTK: Yritykset vahvistaisivat oleellisesti henkilöstön edustajan asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi

Paikallinen sopiminen ei onnistu direktiolla

Ajankohtaista

27.1.2023

Ammattiliitto Pro ilmoitti kolmipäiväisestä lakosta ja ylityökiellosta kemian alalle

Lue
27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue