STTK epäilee työnantajien sitoutumista yhteiskuntasopimukseen


Miksi ammattiliittoja tarvitaan?

STTK:n hallitus keskusteli käynnissä olevien yhteiskuntasopimusneuvotteluiden tilanteesta.

Puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että STTK on edelleen sitoutunut tavoittelemaan yhteiskuntasopimusta, joka avittaa Suomen talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja vahvistaa kilpailukykyä, mutta ei yksin palkansaajia kurittamalla. Hän arvioi, että työnantajat eivät ole täysin sitoutuneet meneillään olevaan neuvotteluprosessiin.

– Tähän asti työelämää on Suomessa kehitetty ja uudistettu työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä. Nyt on syntynyt vaikutelma, että työnantajat menevät mieluummin hallituksen selän taakse kuin kolmikantaiseen neuvottelupöytään. Niin nihkeästi työnantajat ovat asennoituneet yhteistyöhön palkansaajapuolen kanssa, Palola arvioi.

Parhaiten kilpailukykyloikka saavutetaan sopimalla

STTK toivoo, että työnantajat ottaisivat yhteiskuntasopimusneuvotteluiden loppusuoralla vahvan kirin ja työmarkkinajärjestöille syntyisi yhteinen näkemys siitä, mitä hallitukselle esitetään ja miten neuvotteluissa edetään 21.8. jälkeen.

– Asioilla on järjestyksensä. Perjantaina hallitukselle tulisi esittää lista kilpailukykyhypyn sisältämäistä asiakokonaisuuksista ja niille jatkoneuvotteluaikataulu. Osa esitettävistä asioista on lainsäädäntöön liittyviä ja osa työ- sekä virkaehtosopimusneuvotteluissa työstettäviä. Tämä johtaa erilaisiin jatkokäsittelyprosesseihin sisältöjen ja aikataulujen osalta, Palola korostaa.

STTK ei sulje yhteiskuntasopimuksesta mitään asiakokonaisuutta pois, mutta painottaa tasapainoista ratkaisua.
– Parhaiten kilpailukykyloikka saavutetaan neuvottelemalla ja sopimalla, ei esimerkiksi hallituksen yksipuolisten päätösten tai työriitojen kautta.

STTK:n hallitus pitää ylimääräisen kokouksen perjantaina 21.8., joka on hallituksen asettama takaraja yhteiskuntasopimusneuvotteluille.

Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

***

STTK haluaa yhteiskuntasopimuksen: Paikallisen sopimisen kehittäminen ja yhteiskuntasopimus kulkevat käsikädessä