Ongelmanratkaisu oppivelvollisuudella

Esitys oppivelvollisuusiän nostamisesta vuodella on noussut kiistaksi, joka jakaa puolueiden ja etujärjestöjen mielipiteitä. Erimielisyyttä on erityisesti uudistuksen hintalapusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on arvioitu, että oppivelvollisuuden pidentäminen aiheuttaa noin 15 miljoonan euron vuosikustannukset. Ongelmana on, että tämä raha käytetään isolta osalta ilmaisiin oppimateriaaleihin kaikille 16 – 17 -vuotiaille. Syrjäytymisen ehkäisystä näyttää tulevan tulonsiirto lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perheille.

Oppivelvollisuuden pidentäminen
Oppivelvollisuuden pidentäminen

Oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen 17 vuoteen ei tuo toivottua tulosta, kun samaan aikaan koulutuksesta leikataan voimakkaasti. Maan hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen leikkauksista mm. lukioista, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Myös koulutuksen järjestäjäverkkoa aiotaan harventaa, mikä tulevina vuosina pidentää monen nuoren matkaa ammattiopistoon ja lukioon.

Oppivelvollisuuden pidentäminen takaa menestymistä ja tutkinnon suorittamista toisen asteen koulutuksessa. Jatko-opintojen sujumisen kannalta olennaista ovat oppimistulokset koko perusopetuksen ajalta.

Perusopetuksen on vastattava mahdollisimman hyvin erilaisten lasten tarpeisiin heidän perhetaustasta, kotipaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Lisää resursseja tarvitaan peruskoulun ja ensimmäisen toisen asteen opiskeluvuoden aikaiseen opinto-ohjaukseen, oppilashuoltoon ja nuorten tarvitsemiin sosiaalipalveluihin.

Peruskoulun päättävien jatko-opintomahdollisuuksien turvaamisessa olennaista ovat valintamenettelyt, jotka suosivat ensimmäistä toisen asteen koulutuspaikkaa hakevat. Näin saadaan parhaaseen käyttöön nykyiset aloituspaikat ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Niistä on muuten enemmän kuin peruskoulun päättäviä.

Opetushallituksen selvityksen mukaan ammatillinen koulutus keskeytyy muita useammin nuorilta, jotka eivät ole päässeet ensisijaiseen hakukohteeseensa yhteishaussa. Tämä osoittaa kuinka tärkeää ammattiin hakeutumisen motivaatio on opintojen sujumisen kannalta.

On hätkähdyttävää, että maailman parhaan peruskoulun päättävistä lapsista noin 8-9 prosenttia on vuosittain jäänyt tutkintoon johtavan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Tosin heistä suurin osa on päätynyt kymppiluokille, työpajoihin, erilaisiin valmistaviin koulutuksiin ja kansanopistoihin.

Itse asiassa vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä 61 000 nuoresta lopulta vain vajaa 500 syrjäytyi koulutuksesta. Hyvä näin, sillä peruskoulun jälkeinen välivuosi opinnoista vähentää toisen asteen tutkinnon suorittamista ja edelleen sijoittumista työelämään. Lopuistakin on huolehdittava, vaikka sitten oppivelvollisuusikää nostamalla.

***

Koulutukseen tasa-arvoa oppivelvollisuutta pidentämällä

Ajankohtaista

15.10.2021

Kysymyksiä ja vastauksia aluevaaleista

Lue
15.10.2021

Etätyösuositus päättyy – miten työpaikoilla nyt voidaan?

Lue
14.10.2021

SuPerin kysely: Varhaiskasvatuksen lääkehoidossa on vakavia puutteita – lähihoitajat ja lastenohjaajat huolissaan lasten lääkehoidon turvallisuudesta

Lue
11.10.2021

Määräaikaiset työsuhteet ongelmana nuorisotyössä

Lue
11.10.2021

STTK patistaa suomalaisia ottamaan koronarokotteen

Lue
11.10.2021

Luottamusmiesten työssä onnistuminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä

Lue
10.10.2021

Pidetään mielen hyvinvoinnista huolta joka päivä

Lue
8.10.2021

Ammattiyhdistys Nousu liittyy Ammattiliitto Pron jäsenyhdistykseksi 1.1.2022 alkaen

Lue