STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. STTK haluaa palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
Lisää tavoitteita päivittyy sivuillemme kevään aikana.
1. Sopimusyhteiskunnan perusta turvattava
- Hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä.
- Valmistelulle ja kuulemiselle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovitella työriitoja on kavennettu olemattomiksi, mikä vaikeuttaa sovittelua ja pitkittää työriitoja.
- Valtakunnansovittelijan toimivaltaa sovitella työtaisteluja on joustavoitettava ja laajennettava.
- Työmarkkinoille on perustettava uusi instituutio, jonka tehtävänä on muodostaa yhteistä tilannekuvaa talouden, työllisyyden ja palkanmuodostuksen tilasta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Työmarkkinajärjestöt ovat osa sopimusyhteiskuntaa. Ne tuovat vakautta työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.
- Työnantajien ja palkansaajien toimintamahdollisuuksia ja järjestäytymistä on tuettava palauttamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
- Tukityötaisteluiden sääntelyä on joustavoitettava ja palkansaajajärjestöjen tehokas palkkaedunvalvonta on mahdollistettava.
- Työriitalain mukaiset sanktiot on tasapainotettava niin, että hyvityssakkoseuraamukset ovat yhtä suuret työehtosopimuksen rikkomiseen syyllistyneelle työnantaja- ja työntekijäosapuolelle.
- Työtaistelun aikana teetettävästä suojelutyöstä maksettavasta korotetusta palkasta on säädettävä lailla.
- Huolehtimisvelvollisuuden (suojelutyö) vastaisten kieltokanteiden käsittely on siirrettävä yleisistä tuomioistuimista työtuomioistuimeen.
- Työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava. Yleissitovuus on määriteltävä aina alan edustavimmalle työehtosopimukselle. Edustavuutta on tarkasteltava tasapuolisemmin sekä työnantaja- että työntekijäliittoon järjestäytyneiden osalta.
- Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännöllä niissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.
- Paikallisesta sopimisesta syntyvät erimielisyydet ratkotaan yleissitovien työehtosopimusten osalta yleisessä tuomioistuimessa, jossa ei ole työehtosopimusten erityisasiantuntemusta. Mahdollisuutta siirtää paikallisesta sopimisesta syntyvät erimielisyysasiat työtuomioistuimen käsiteltäväksi on selvitettävä.
2. Työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisättävä
Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden oikeuksien parantamiseen ja laajempaan suojaan on panostettava. Näiden ryhmien asemaa työmarkkinoilla on heikennetty lainsäädäntömuutoksin.
Määräaikainen työsopimus tulee voida tehdä vain perustellusta syystä. Määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Perustetta ei pidä olla mahdollista muuttaa yksipuolisesti riitautustilanteessa, eikä myöskään määritellä uusia perusteita.
Raskaana tai perhevapaalla olevien työntekijöiden suojaa on tehostettava lainsäädännöllä. Työsopimuslain käännettyä todistustaakkaa koskeva sääntely on laajennettava niin, että se koskee määräaikaisten työsuhteiden päättymistä ja jatkamatta jättämistä.
Suomen on ratifioitava Kansainvälisen työjärjestö ILO:n äitiyssuojelusopimus ja säädettävä laissa oikeudesta palkalliseen imetystaukoon työajalla.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien hyvityssäännöksiä on yhdenmukaistettava ja korotettava. Hyvityksen enimmäismäärää koskeva säännös on kumottava.
Mahdollisuus kotihoidon tuen lakkauttamiseen tai rajoittamiseen ja varhaiskasvatuksen lisäämiseen on selvitettävä.
Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää lainsäädännössä olevien nimikkeiden muuttamista sukupuolineutraaleiksi. Luottamusmies-termin korvaamista esimerkiksi luottamusedustaja-termillä on selvitettävä.
3. Työelämän turvaa tasapainotettava
Etätyöstä on tehtävä poikkihallinnollinen selvitys lainsäädäntötarpeiden määrittelemiseksi. Työtapaturman ja ammattitautilain korvattavuutta koskevia määräyksiä on uudistettava kattamaan etätyössä sattuneet vahinkotapahtumat vastaavasti kuin lähityössä.
Palkanmaksun viiveet ja maksuvirheet ovat lisääntyneet. Odotusajan palkan maksaminen on laajennettava koskemaan myös työsuhteen aikana tapahtuvia maksulaiminlyöntejä ja viiveitä. Virheellinen palkanmaksu on kompensoitava työntekijälle kuten nykyisin menetellään maksamatta jääneen palkan tai sen osan osalta työsuhteen päättyessä.
Työsuhteeseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien kiertämistarkoituksessa tehdyt sopimusjärjestelyt on estettävä täsmentämällä työsopimuslain työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvetoa. Työntekosuhteen oikeudellisen luonteen selvittämisen oikeussuojakeinoja on parannettava, jotta se olisi mahdollista tehdä nopeasti, tehokkaasti ja ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Alustatyödirektiivin algoritmijohtamista ja tietosuojaa koskeva sääntely on laajennettava koskemaan kaikkia työsuhteisia työntekijöitä.
Yhteistoimintalakiin on säädettävä tekoälyn käyttöä koskeva neuvotteluvelvoite. Yhteistoimintalain soveltamisala on laskettava 20 työntekijän yrityksiin.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä on kehitettävä siten, että varoitus on annettava aina kirjallisesti. Kokonaisharkintaa koskeva momentti on palautettava aiempaan sanamuotoonsa.
Korvausta lainvastaisesta työsuhteen päättämisestä on korotettava ja mahdollisuutta aineettoman vahingon korvaamiseen on laajennettava.
Työsopimuslain vaihtelevaa työaikaa koskevaa sääntelyä on laajennettava koskemaan myös kiinteitä osa-aikatyösopimuksia.
Sotehenkilöstöä koskevasta väkivallan suojasta on säädettävä rikoslaissa vastaavasti kuin virkamiehillä.
Valtion rikosvahinkolain perusteella maksamasta korvauksesta on poistettava omavastuuosuuden vähennysvelvollisuus silloin, kun vahinko on aiheutunut työssä koetusta väkivallasta.
Työsuojeluviranomaisen resurssien riittävyys on varmistettava työmäärän lisääntyessä (esim. Yt-asiamiehen toimiston lakkauttaminen).
Seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun uhrin suojaa on parannettava lainsäädännöllä.
Psykososiaalista kuormitusta koskeva työturvallisuuslakiin liittyvä asetus on saatettava voimaan.
4. Työikäisten kouluttautumismahdollisuuksia parannettava
Aikuiskoulutustuelle on luotava korvaava malli, joka turvaa toimeentuloa opintovapaan aikana. Etuus on ansiosidonnainen ja sen rahoitus perustuu työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin työttömyysvakuutusmaksuihin. Malli kannustaa työn ja opintojen yhteensovittamiseen.
Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava pitämällä kiinni maksuttomasta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Tavoite osaamis- ja koulutustason nostosta on laajennettava koskemaan työuran eri vaiheissa olevia ja eri taustoista tulevia opiskelijoita.
Ammatillisten tutkintojen on mahdollistettava alanvaihto sekä osaamis- ja koulutustason nosto työikäisille. Tutkintoihin on lisättävä mahdollisuus laajentaa sitä yleissivistävillä opinnoilla.
Korkeakoulujen rahoitusmallin on vahvistettava jatkuvan oppimisen ja työllistymisen painoarvoa. Pieniä osaamiskokonaisuuksia on kehitettävä työelämän tarpeet huomioiden ja niiden on oltava aidosti saavutettavia.
Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on vahvistettava tutkintoihin lisättävällä kielitakuulla. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville on tarjottava mahdollisuus osallistua laajempiin kotimaisten kielten osaamista vahvistaviin opintoihin maksuttomasti osana tutkintoa.
Työsopimuslaissa on säädettävä työnantajan velvoitteesta järjestää koulutusta työajalla silloin, kun työnantaja edellyttää lisä- tai täydennyskoulutusta työtehtävien hoitamista varten työsuhteen aikana.
Yritysten TKI-kannustimien edellytykseksi on säädettävä henkilöstön osaamisen kehittäminen.
5. Hyvin toimiva eläkejärjestelmä turvattava ja sosiaaliturvaa vahvistettava
Työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteet tukevat talouspolitiikan uskottavuutta ja luottamusta työeläkejärjestelmään. Eläkejärjestelmän kulmakiviä ovat muun muassa etuus- ja vakuutusperusteisuus, lakisääteisyys, ansiosidonnaisuus sekä omaisuuden suoja. Työeläkejärjestelmää ja etuuksia koskevat muutokset on jatkossakin valmisteltava kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa nämä periaatteet huomioiden.
Yrittäjien eläkelainsäädäntöä on kehitettävä ja uudistettava siten, että yrittäjien alivakuuttamiseen löydetään kestävä ja julkista taloutta tukeva ratkaisu.
Työelämän joustoa ja turvaa on tasapainotettava.
Työntekijöiden oikeutta riittävään ansioturvaan on vahvistettava. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan korvausastetta on nostettava pieni- ja keskituloisilla vähintään 60 prosenttiin.
Sosiaaliturvauudistuksessa on panostettava laadukkaiden, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseen. Kehittämisen riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit on turvattava.
Kelan riittävä rahoitus ja resurssit on turvattava sosiaaliturvan toimeenpanon edellytysten varmistamiseksi.
Sosiaaliturvaan tehtyjen muutosten kokonaisvaikutukset on arvioitava. Muutokset ovat todennäköisesti kohdistuneet samoihin henkilöryhmiin, ja niihin sisältyy pitkän aikavälin kustannusriskejä.
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto on peruttava. Suojaosat kannustavat ottamaan vastaan osa-aikaista työtä ja lisäävät näin työllisyyttä.
6. Laadukkaat julkiset palvelut varmistettava
Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat yhteiskunnan kestävyyden ja toimintakyvyn perusta. Kansalaisten riittävien ja laadukkaiden palveluiden on oltava valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kehittämisen ensisijainen tarkoitus. Se varmistetaan riittävällä rahoituksella.
Julkisen sektorin on oltava sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijainen tuottaja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa Suomen huoltovarmuutta. Ikäihmisten määrä Suomessa kasvaa voimakkaasti lähivuosina ja korkein taso saavutetaan vuosina 2030–2035. Tulevaisuudessa uhkana on sote-pommi, mikäli hyvinvointialueiden rahoitusta ja henkilöresursseja ei varmisteta palveluiden turvaamiseksi.
Ilmoittajasuojelua koskevaa sääntelyä on kehitettävä laajentamalla se koskemaan koko sote-sektoria.
Hyvinvointialueiden rahoitusta on vahvistettava itsenäisellä verotusoikeudella lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Verotusoikeus vahvistaisi alueiden itsehallintoa ja loisi aitoja kannustimia kustannusten hillitsemiseen.
STEA-järjestöavustuksia on korotettava, jotta sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat vastata kasvaviin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeisiin.
Pelastustoimi varmistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden normaali- ja poikkeusoloissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pelastustoimen rahoitus ja henkilöstöresurssit on turvattava tulevaisuudessa, sillä lakisääteiset palvelut ja nopea avunsaanti on varmistettava kaikkialla Suomessa.
