Euroopassa on luotava uskoa parempaan tulevaisuuteen, vastattava kansalaisten tarpeisiin ja parannettava kansalaisten elämää myös konkreettisesti. EU:n on myös vahvistettava luottamusta demokraattiseen järjestelmään.
Tällä hetkellä Euroopan turvallisuusympäristö on murrostilassa. Voimapolitiikka on tehnyt paluun globaalissa maailmassa. EU:ssa on paljon uudistamistarpeita. Samalla on myös selvää, että Euroopan unionin jäsenmaat ovat maailman toimivimpia yhteiskuntia, jotka jakavat demokraattiset arvot. On tärkeää, että unionia uudistetaan yhteisten eurooppalaisten arvojen pohjalta.
EU:n päätöksentekokykyä on tehostettava, jotta unioni pysyy toimintakykyisenä, ja pystyy vastaamaan muutokseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Unionin laajentumisen yhteydessä on varmistettava, että uudet jäsenmaat sitoutuvat yhteiseen arvopohjaan ja sääntöihin. Tämä koskee myös nykyisiä jäsenmaita. EU:n rahoitus on kytkettävä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.
Euroopan vahvistamiseksi on jatkettava panostuksia unionin kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen. Palkansaajille on keskeistä, että EU:n taloutta ja sosiaalista kestävyyttä kehitetään rinnakkain. Sosiaalinen koheesio luo vakautta ja vakaa yhteiskunta on keskeinen myös turvallisuuden kannalta. Suomi on jäsenmaana sitoutunut sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoon ja sen tulisi heijastua myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Puolustusmenojen kasvattamisen ei pidä tapahtua sosiaalisen kehityksen kustannuksella. Ilman talouden ja sosiaalisen kestävyyden tasapainoa EU:n toimintakyky heikkenee ja kansalaisten usko unioniin rapautuu.
Kansalaisyhteiskunnan ja palkansaajajärjestöjen osallistumismahdollisuuksia on vahvistettava EU-tason valmistelussa.
Työelämäasioissa toimivalta on jaettu jäsenmaiden ja EU:n kesken. EU-sääntely on vähimmäissääntelyä, jota jäsenmaat toimeenpanevat ja täydentävät oman järjestelmänsä puitteissa. On tärkeää, että toimeenpanon valmistelussa otetaan huomioon myös kansalliset täydennystarpeet, jotta vähimmäissääntelystä ei muodostu maksimia. Päätökset on jatkossakin tehtävä toimivaltarajoja kunnioittaen ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.
Ratkaisut työelämän kansainvälisten sääntelemättömien ilmiöiden, kuten tekoälyn, algoritmijohtamisen, etätyön ja psykososiaalisten riskien sääntelyn osalta tulisi tehdä yhteisesti EU-tasolla yhteisten pelisääntöjen ja vähimmäistason turvaamiseksi.
Parempi ja johdonmukaisempi sääntely on tavoitteena kannatettava, mutta sääntelyn yksinkertaistamisessa on pidettävä sen alkuperäinen tarkoitus mielessä Sääntelyn purku ja yksinkertaistaminen ei saa tarkoittaa kansalaisten ja työntekijöiden turvan tai hyvinvoinnin heikentymistä. Työlainsäädännön tarkoitus on aina suojella heikompaa osapuolta, joten se ei sovellu yksinkertaistamisen kohteeksi.
Eurooppalaisen työelämän kehittämiseksi
- EU:ssa on tuettava laadukkaiden työpaikkojen syntymistä, jotka varmistavat kohtuullisen toimeentulon, asialliset työehdot ja riittävän turvan eri elämäntilanteissa.
- EU-tasolla on aktiivisesti kehitettävä vähimmäislainsäädäntöä, jotta työntekijöiden turva olisi ajan tasalla muuttuvassa työelämässä.
- On sitouduttava sosiaalisen Euroopan kehittämiseen jatkamalla EU:ssa yhdessä sovitun sosiaalisen oikeuksien pilarin kunnianhimoista toimeenpanoa.
- On jatkettava aktiivisesti tasa-arvon edistämistä tukevia hankkeita unionissa ja kehitettävä edellytyksiä työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi.
- On tuettava työelämän uudistamista Euroopassa tukemalla vahvistettua Eurooppa-tason sosiaalidialogia ja kolmikannan kehittämistä.
- Uusien direktiivien ohella olemassa olevien säädösten tehokas implementointi, niiden käytäntöön soveltaminen ja valvonta tulee pitää prioriteetteina EU:ssa.
Kestävän talouden, sisämarkkinoiden ja EMU:n kehittämiseksi
- EU:ssa on edistettävä investointeja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja aloitteita, jotka luovat taloudellista vakautta ja kaventavat elintasoeroja jäsenmaiden välillä.
- EU tarvitsee riittävän rahoituksen. Unionin yhteisiä varoja on kehitettävä oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.
- Sisämarkkinoita on syvennettävä ja kehitettävä reilujen pelisääntöjen pohjalta. Työntekijöiden liikkuvuus on turvattava yhteisesti noudatettavilla säännöillä. Veronkierrolle ei tule antaa unionissa tilaa.
- EU:ssa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa vastaamaan työvoimantarpeeseen työmarkkinoiden muuttuessa ja väestön ikääntyessä. Maahanmuuton on tapahduttava eettisin periaattein ja työperäistä hyväksikäyttöä on ehkäistävä kaikin keinoin.
- EMU:n kehittämisen tavoitteena tulisi olla kestävä, oikeudenmukainen ja kriisejä kestävä rahaliitto, joka tukee investointeja, suojaa kansalaisia talouskriiseiltä ja vahvistaa EU:n yhteistä kilpailukykyä. Pankkiunioni pitää toteuttaa.
- On vahvistettava sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä osana rahaliitto EMU:n kehittämistoimia sekä EU:n talouden ohjausjakson mittaristoa.
Oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi
- EU:n on pidettävä kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
- Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti, huomioiden työllisyys ja sosiaalinen kestävyys.
- On panostettava elinikäisen oppimisen avaintaitojen ja työuranaikaisen oppimisen vahvistamiseen pitkien työurien turvaamiseksi. EU:n tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuisi koulutukseen vuosittain. Suomen tulee sitoutua omalta osaltaan tavoitteen saavuttamiseen.
- Vihreän siirtymän hankkeiden riittävä tuki on varmistettava. Se tulisi kohdentaa esimerkiksi teollisuusprosessien ja palveluiden vähäpäästöisyyden edistämiseen, puhtaan energian tuotantoon ja päästöttömän liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä huomioiden.
- Energiavarastoinnin ja pienydinvoimaloiden potentiaalia ja mahdollisia hyötyjä tulisi tutkia ja edistää.
- Julkisen sektorin on nykyistä painokkaammin edistettävä kestävää kehitystä hankinnoillaan.
Ulkosuhteiden ja yritysvastuun kehittämiseksi
- EU:n yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä on vahvistettava.
- EU:n on edistettävä vapaakauppaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. EU:n kauppasopimuksissa on turvattava työntekijöiden perusoikeudet reilun globaalikilpailun saavuttamiseksi.
- EU:n on edistettävä yritysten yhteiskuntavastuuta kansainvälisen liiketoiminnan vastuuttamiseksi.
- Yrityksiä on velvoitettava noudattamaan ihmisoikeuksia koko arvoketjussa. EUsääntelyllä on ennaltaehkäistävä ihmisoikeusloukkauksia ja korjattava haitallista toimintaa.
