Sote-uudistus on maakuntaverokiistelyä tärkeämpää

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Sote-uudistuksen tavoite on vähentää terveyseroja kansalaisryhmien välillä, parantaa terveys- ja sosiaalipalveluihin pääsyä ja hallita kustannuksia. Nyt keskustelun kohteeksi on noussut maakuntavero osana uudistuksen rahoitusta. Hallituksessa on erilaisia kantoja maakuntaveron käyttöönotosta. Veron mallista on esitetty laajempaa ja suppeampaa versiota. Laaja maakuntavero olisi nykyisen kunnallisveron ja suppea nykyisen kirkollisveron tyyppinen. Maakuntavero perittäisiin ansiotuloista.

Maakuntaveron käyttöönottoa puoltaisi periaate, että kustannuksista ja tuloista päättää sama toimija, eli maakunta. Tämä kannustaisi maakuntia toimimaan tehokkaasti sote-palveluiden järjestämiseksi. Maakuntavero toimisi ilmeisesti paremmin, jos maakunnilla olisi mahdollista vaikuttaa enemmän omaan tulopohjaansa elinkeinopolitiikan kautta. Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että maakuntien tehtäviä olisi laajennettava sote-palveluita laajemmiksi.

Maakuntaveron käyttöönottoon liittyy haasteita. Maakunnat eroavat toisistaan veropohjan ja sote-kustannusten osalta. Ääripäät löytyvät Kainuun ja Uudenmaan väliltä. Kainuun väestö on iäkkäämpää, jolloin sote-kustannukset ovat korkeampia. Samalla tulotaso Kainuussa on matalampi kuin maassa keskimäärin, jolloin kapeampaan veropohjaan kohdistuisi suurempi maakuntaveron paine. Uudellamaalla väestö on nuorempaa ja tulotasoltaan korkeampaa, jolloin menot ovat pienempiä ja tulot suurempia. Maakuntien välisiä veropohja- ja sote-menojen eroja tulisikin tasata tasausjärjestelmän kautta, jotta erot maakuntaveron tasossa eivät nousisi liian suuriksi. Maakuntaveron myötä verojärjestelmä monimutkaistuisi hieman, kun verottaja olisi kunnan ja valtion lisäksi myös maakunta. Nämä maakuntaveron haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa.

Hyvin toimiviin sote-palveluihin tarvitaan riittävä rahoitus, tuli se sitten valtiolta tai maakunnalta.

Maakuntaveroa tärkeämpää on sote-uudistuksen toteutuminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Suomalaiset ansaitsevat hyvin toimivat, kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvin toimivat sote-palvelut eivät synny ilman työhönsä tyytyväistä henkilöstöä. Hyvin toimiviin sote-palveluihin tarvitaan riittävä rahoitus, tuli se sitten valtiolta tai maakunnalta.

Maakuntavero kannattaisi ottaa käyttöön, vaikka sitten tasoltaan pienempänä, jotta maakunnille tulisi aidosti mahdollisuus päättää tuloistaan. Hallituksen linjaama vuosi 2026 voi olla kuitenkin liian aikainen ajankohta maakuntaveron käyttöönotolle, jos se tarkoittaisi laajaa maakuntaveroa. Maakuntavero on kuitenkin sote-uudistuksen sivujuonne, joka ei saa vaarantaa varsinaisen sote-uudistuksen läpimenoa.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue
6.5.2025

SuPer on hyväksynyt neuvottelutuloksen kuntien ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksiin – Palkkatasa-arvon edistämistä jatketaan hoitoalalla ja kasvatus- ja ohjausaloilla

Lue
1.5.2025

Antti Palolan vappupuhe

Lue