Aluevaalit lähestyvät




Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistuksessa päätettiin 22 sote-maakunnan perustamisesta. Helsinkiä lukuun ottamatta kaikille näille alueille valitaan aluevaltuustot, jotka päättävät alueen palveluiden järjestämisestä.

Uudistuksella vastataan Suomen ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistamalla yhdenvertainen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus voidaan taata kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.  

Aluevaltuustojen ensimmäiset vaalit käydään 23.1.2022. Vaaleilla aluevaltuustoihin valitaan 59–89 valtuutettua hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja se alkaa maaliskuussa 2022.

STTK:n rakennusohjeet hyvin toimiville hyvinvointialueille

  • Riittävä rahoitus
  • Investoinnit
  • Palkkaharmonisointi

Suomi käyttää pohjoismaisessa vertailussa vähiten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen. Tämä ei ole kestävä malli, vaan rahoitus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen rahoitusta pitää tarkastella strategisesti ja pitkällä tähtäimellä esimerkiksi väestökehitys huomioiden.

Rahoituksessa pitää huomioida sote- ja pelastuspalvelu-uudistuksen muutoskustannukset.  Resursseja tarvitaan esimerkiksi toiminnan uudelleenorganisointiin, investointeihin, henkilöstön koulutukseen, palkkaharmonisointiin sekä hoito- ja palveluvajeen ja työvoimapulan paikkaamiseen. Esimerkiksi henkilöstön veto- ja pitovoimaa tulee kehittää sekä varmistaa investoinnit yliopistosairaaloiden tutkimus-, kehitys ja opetustoimintaan.

  • Johtaminen
  • Tietojärjestelmät
  • Laatu ja yhdenvertaisuus
  • Henkilöstön määrä
  • Työterveyshuolto

Aluevaltuustojen ensimmäisellä valtuustokaudella on välttämätöntä tehdä jatkuvaa vaikutusarviointia, jotta palveluiden kehittäminen tapahtuu sote-uudistuksen tavoitteiden pohjalta. Vaikutusarviointia tarvitaan erityisesti riittävän rahoituksen varmistamiseksi. Tärkeitä seurantakohteita ovat myös uudistuksen johtaminen sekä henkilöstön- ja eri toimijoiden työnjaon kehittäminen.

Yksi onnistuneen muutoksen tärkeimmistä osatekijöistä on tietojärjestelmien kehittäminen. Se on konkreettinen keino prosessien ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus sekä eri väestöryhmien muuttuvat tarpeet tulee huomioida uudistuksen kaikissa vaiheissa.

  • Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen
  • Riittävät kannusteet
  • Toimiva työjako ja roolitus.
  • Työterveyshuolto on keskeinen palvelutuottaja työikäisille

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat sote-uudistuksen tärkeitä painopisteitä. Ennaltaehkäisy on korjaavia toimenpiteitä kannattavampaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kuntien rooli ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa säilyy jatkossakin vahvana. Resurssit ovat kuitenkin valtaosaltaan hyvinvointialueen käytössä. Kuntien sopeuttaessa talouttaan leikkauspaine ei saa kohdistua ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Kunnilla ei ole vielä riittäviä kannustimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. On myös todennäköistä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdistuva lisäosa (hyte) tulee olemaan useimmissa kunnissa tarpeisiin nähden liian pieni. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta on riski, jos kunnat siirtävät rahoituksen puuttuessa ongelmien ratkaisun hyvinvointialueille. Tämä voi vaarantaa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tavoitteen toteutumisen.  Kuntien ja hyvinvointialueiden rooleja ja työnjakoa on varauduttava kehittämään myös tulevaisuudessa.

Työterveyshuollon rooli laadukkaana palveluntuottajana ja keskeisenä osana työikäisten terveydenhuollon palvelurakennetta, on tärkeää varmistaa myös tulevaisuudessa.

  • Palveluiden laatu  
  • Riittävä henkilöstömäärä
  • Henkilöstö mukana valmistelussa
  • Työnjaon uudistaminen
  • Työolosuhteiden kehittäminen

Sote-uudistus mahdollistaa merkittäviä johtamiseen ja henkilöstön työnjakoon kohdistuvia uudistuksia. Hyvinvointialueiden tehtävänä tulee olemaan sote-uudistuksen lisäksi myös hoitajamitoituksen käytännön toteutuksen varmistaminen. Vain riittävällä henkilöstömäärällä voidaan taata turvalliset ja terveelliset työolosuhteet sekä laadukkaat palvelut.

Siirtyvän sekä kuntiin jäävän henkilöstön asema on turvattava muutoksessa. STTK pitää välttämättömänä, että eri henkilöstöryhmien henkilöstön edustajat ovat mukana kaikissa vaiheissa. Henkilöstö on yleensä oman työnsä paras asiantuntija. Ilman henkilöstön laajaa osallistumista on olemassa riski, että käytännön työn tekemisen tavat ja prosessit eivät tule riittävästi huomioiduksi toteutuksessa. Henkilöstön asiantuntemuksen tunnustaminen auttaa myös tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen paikat.

  • Palveluiden valtakunnallisen yhdenvertaisuuden turvaaminen
  • Oikea-aikaisuus ja järkevä kohdentaminen
  • Yhdenmukainen asiakasmaksukatto

Hyvinvointialueiden veropohjat ovat erilaisia ja monien alueiden riippuvuus valtion rahoituksesta on tulevaisuudessakin merkittävä. Hyvinvointialueiden veropohjien eroilla voi olla suuri vaikutus palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen eri puolilla Suomea. Veropohjien erot on huomioitava palveluiden rahoituksessa. Samalla eri palveluiden asiakasmaksut tulisi yhtenäistää ja yhdenmukaistaa. Esimerkiksi poliklinikka- ja terveyskeskuskäyntien, hammashoidon tai sairaalamaksujen osalta ei tulisi olla suuria poikkeamia hyvinvointialueiden välillä.

STTK:n näkemyksen mukaan maakuntaveron käyttöönotto on perusteltua pitkällä aikavälillä. Maakuntavero ei saa nostaa kokonaisverotuksen tasoa tai hankaloittaa alueiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia tuottaa palveluja. Veropohjan laajentaminen rahoituksen varmistamiseksi on kannatettavaa.

Hyvinvointialueiden vastuulla on tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen. Miten rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointialueita? Tutustu STTK:n Tulevaisuuden hyvinvointialueet – STTK:n rakennusohjeet -julkaisuun (pdf).

Mistä aluevaltuustot päättävät?

Hyvinvointialueet päättävät kaikille asukkaille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin ja se päättää millaisia päätöselimiä perustetaan. Lisäksi se päättää palvelurakenteista, rahoituksesta sekä asukkaiden osallisuuden toteutumisesta palveluja järjestettäessä.

Keitä vaalit koskee?

STTK:lle ja sen jäsenliitoille aluevaalit ovat erittäin tärkeät. Uudistus koskettaa noin 130 000 STTK:laista, jotka työskentelevät kyseisten palveluiden piirissä. Uudistus on iso ja tulee vaatimaan prosessin aikana osaavaa poliittista johtamista. STTK:laiset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaisia, joiden osaaminen on uudistuksen onnistumisen edellytys.

Kuka voi asettua ehdolle?

Hyvinvointialueen äänivaltainen asukas. Ehdolle ei voi asettua alueen virkamies, joka hoitaa välittömästi aluetta koskevia valvontatehtäviä, toimii johtavassa tehtävässä tai siihen rinnasteisessa tehtävässä hyvinvointialueella. Esimerkiksi pääluottamusmies voi hyvin asettua ehdolle, jos ei ole muista syistä esteellinen. 

Lisätietoja vaalikelpoisuudesta.

Miksi ehdolle?

Kysyimme suurimpien puolueiden puoluesihteereiltä, miksi ehdolle kannattaa asettua, miksi kannattaa äänestää ja millaisia asioita heidän puolueensa sote-uudistuksessa ajavat. Toivomme, että heidän puheenvuoronsa inspiroivat asettumaan ehdolle ja äänestämään tulevissa aluevaaleissa.